keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Kertaus on opintojen äiti ja hyvät neuvot tarpeen

Vaikka kasvattajakurssit ym on suoritettu ja siellä perusasiat opiskeltu aikoinaan, on ollut syytä kaivaa tutut kirjat esille pennutukseen liittyen. Netti on tietenkin hyvä juttu myös tiedon päivittämiseen. Kultaakin kalliimpaa on varmasti kuitenkin taas ystäviltä saatu tieto-taito. :) "Mitäs kaikkea pitääkään huolehtia, jotta lopputulos on paras mahdollinen ja pennuille saadaan hyvä startti sekä emälle voidaan taata mahdollisimman hyvä vointi". Niin paljon on asiaa, että mahdoton muistaa kaikkea ilman tarkistuksia. Liikaa tietoa voi tuskin olla ja toivon, että huomaan ottaa kaiken huomioon. :)


Eilen ja tänään olen kertaillut ja tutkiskellut taas tiineen koiran ruokinta-asioita sekä madotuksia. Lisäksi tietenkin pentujen tulevia vastaavia juttuja. Aavan madotusasioissa olen ollut yhteydessä eläinlääkäriin pitkät puhelut ja se on aikalailla selvä juttu.


Aavahan rajakoirana noudattaa mm. ekinokokkoosilääkitys-ohjelmaa eli madotus on hoidettu joka kuukausi. Tarkistettava asia on, että se on madotettu tarpeeksi laajakirjoisella ja nyt sitten kun madotetaan vielä ultran yhteydessä, niin saadaan torpetoitua vielä ne "nukkuvatkin muodot" sieltä.
Saadaan vielä hyvin päivämäärällisestikkin kaikki nämä sopimaan. Hyvä, yksi asia mielestä pois.


Ruokaa alan Aavalle mixaamaan tänään illasta ja hieman muuttelemaan annoskokoja. Hyviä neuvoja olen tänään saanut senkin osalta. Nälkäinen se on vaikuttanut olevan (entisestään) eli muutokset tulevat hyvästä sille. Tasoittaa hieman rytmiä.


Joitain vähäisiä tarvikehankintoja olen tehnyt, mutta suurimmat osat vielä suunnitteluasteella. Lähinnä netistä katsellut pentulaatikkoon lämmikkeitä ym. tässä vaiheessa. Lakanoita ym itsellä ei ole ylimääräisiä kerättynä, mutta ilokseni niitä olisi mahdollisuus saada lainaksi. :) Pentulaatikkohan meillä jo on, kiitos Mikon. Varmaan siitä olen jossain tekstissä saattanut jo mainita, että tuo mainio boxi meille saapui.


Pennut tulevat saamaan asuinsijoikseen alakerrasta pikkuhuoneen, jossa lämpöä ja rauhaa riittää emällä pentuineen. Hallitusti sitten tietenkin opettelevat elämän ihmeitä siellä meidän kanssa muissa tiloissa. Meillä on tosiaan 5-vuotias pojanviikari ja elämme normaalia..normaaleilla kodin äänillä höystettyä elämää. Tarkoituskaan ei ole vetää huopatossuja jalkaan missään vaiheessa. Poitsu on elänyt koirien kanssa aina ja meillä on selvät pelisäännöt ollut miten niiden kanssa ollaan ja koiria saa käsitellä. :)


Aavan massukka näyttää kasvavan, joten siellä ne pentuset kehittyy lujaa vauhtia. Käymme vielä tarkastusultrassa sen kanssa loppukuussa. Nähdään, että kaikki on edelleenkin ok. Josko vähän sitä määräasiaakin. Miettinyt, käytänkö vielä Aavaa röntgenissä, josta voisi laskeskella päitä ja häntiä sitten.. mut onko tarpeellista. Hauskahan se ainakin olisi. Mietitään.


Paljon on muistettavaa ja aikataulutettavaa, enkä ollenkaan laita pahaksi, jos joku kasvattaja-kaveri vinkkailee miulle hyväksi havaitsemiaan juttuja ja muistuttelee tehtävistä asioistakin välillä ehkä. Kalenteri on nyt kuitenkin hankittu aivan näitä juttuja silmällä pitäen.





torstai 14. tammikuuta 2016

Valon pisaroita tuiskun keskelle

Tänään saimme tosiaan loistavia uutisia tänne kylmän ja tuiskun keskelle! Aava on tänään ultrattu kantavaksi ja meille on tulossa pentuja!

Alunperinhän meillä piti olla ultra vasta ensi viikolla, mutta jouduin alkaa muuttamaan aikaa, koska samalle päivälle ultran kanssa uhkaa tulla työesteitä yms. Eläinlääkäri ilmoittikin sitten yllätyksekseni puhelimessa, että hän on vastaanotolla sillä hetkellä, jos pääsisimme heti tulemaan. Koira ja poitsu kiireellä autoon ja vauhdilla perhosia vatsassa Tornioon.

Aika tuntui piinaavalta odottaa, että eläinlääkäri laitteli laitteiston valmiiksi ja ajeli Aavalta hieman vähemmäksi karvoja mahasta. Sitten totuuden hetken aika koitti ja laite aseteltiin Aavan mahalle. Christian oli äitiä kärsimättömämpi ja kyseli, että milloin ne pennut tulee... :D Eläinlääkäri tuumasi, että hetki, että hän selittää kohta mitä näkee... montako pentua.. "mitä...siellä on pentuja....sielläkö on oikeasti pentuja.. mahtavaa.. ihan mahtavaa.."

Ultrassa löytyi varmuudella nelisen pentua, mutta siellä voi olla enemmän tai tuo määrä. Tässä vaiheessa määrää on erittäin vaikea arvioida. Pitänee varmistaa määrää hieman myöhemmin. Nyt toivotaan, että kaikki menee niinkuin pitääkin, terveitä pentuja syntyy helmikuun loppupuolella ja saamme terhakoita metsästyskoiran alkuja. :)

Pennut sivulla lisää tietoa, mutta arvioitu syntymisaika näille mustille lintupoimureille on vko 7-8.

Aava voi hyvin ja ottaa rauhallisesti. Ulkoillaan maltillisesti ja pötkötellään yhdessä. Ruoka sille maistuu vaihtelevasti. Välillä syö vähän jotain ja välillä jää ruoka kuppiin.


Yhdistelmä.



tiistai 5. tammikuuta 2016

Odotusta ja sielunruokaa

Aavalle on varattuna ultra parin viikon päähän. Odottavan aika tuntuu pitkältä, mutta tällä välin voin viihdyttää itseäni etsimällä Aavasta mahdollisia tiineyden merkkejä ja arvailemalla onko vaiko ei pentuja tulossa. Toivotaan parasta. Mielestäni sen nisät ovat kuitenkin turvonneet ja sen ruokahalu on mielestäni yltynyt entisestään, lisäksi se on todella hellyyden kipeä (jos mahdollista, niin enemmän kuin yleensä) Nämähän voivat tietenkin olla nartulla aivan normaalejakin väliaikaisia muutoksia juoksun jälkeen. Silmät sirrillään se rötköttää selällään, kun sen mahaa silittää kevyesti.


Toissailtana kävimme laavulla paistamassa makkaraa ja jopa vähän treenailemassakin iltahämärissä. Täytyy sanoa, että oli mukava pitkästä aikaa. Aavan kanssa tehtiin vain muutama targetti dameilla. Ihan vain muutama dami maahan pystyyn  sopivin välein ja otin niitä linjoilla pois koiran kanssa. Osa meni ihan ok, mutta osassa Aava juoksi hienosti ylitse ja otin lähetyksen uusiksi. Jotenkin  tuntui aivan kuin koko koira olisi ollut hetken unessa. Montaa noutoa en sitten tehnyt. Muuten Aava sai temuta ja telmiä ympäristössä. Se yllättäin löysi jonkun kepakon sieltä, jota se ylpeänä kävi esittelemässä, kun tein makkaratulia. Ihana istua kuuman kaakaokuksan kanssa hiljaisuudessa tulilla ja samalla katsoa iloista touhuavaa koiraa. Oikeaa sielun ruokaa kaiken työ- ja joulukiireiden jäljiltä. Tuli kyllä tarpeeseen.


Vielä en ole hankintoja pennuille/emolle tehnyt suuremmasti. Pentulaatikon sain jo aiemmin ja aitauksen sain myös jo valmiiksi lainaan. Hankintalistalla on alustaa laatikkoon, ruokakuppia ym. Aava pitänee myös vielä madottaa tässä. 28vrk menee nopeaa aina. Miehän en vielä kaikkea tiedäkkään mitä tulemme tarvitsemaan ja mitkä ovat ihan turhakkeita hankkia, mutta onhan tässä vielä reilusti aikaa katsella ja tutkiskella. Selvittää täytyy likempänä mikä eläinlääkäri olisi h-hetken aikaan tavoitettavissa, mikäli jokin alkaakin mennä vikaan.


Jännää..


Löydymme myös Facebookista: Kennel Cinnaroll`s