perjantai 7. syyskuuta 2018

Mihin aika taas katosi....

Miten tuo aika juoksee.. juurihan mie päivitin tänne. :D

Meillä on koko kausi ollut melko matalaa lentoa ja enemmän semmoinen takkuamisen sekä epäonnistumisien pohjaton suo. Kokeissa ei järin suurta menestystä ole tullut meille. Aavan Kemin wt:ssa saama varaserti tietty sellainen highlight, muuten harmaassa menossa. Noh, ompahan mitä treenata. Aava kuitenkin pystyy ja osaa kunhan ohjaaja saisi sitä vietyä eteenpäin ja olisi kokeissakin muutenkin läsnä kuin vain jaloillaan hädin tuskin.. ;) Sikäli jos Aavan juoksut eivät vielä ala niin tarkoitus olisi käydä starttaamassa vielä parisen kertaa. Mene ja tiedä kumpaa toivon enemmän.. juoksuja vai mahdollisuutta starttiin. Sen verran hirveä kokemus oli Kemin koe, ettei nyt ihan ole kaivannut "viivalle".

Pentusuunnitelmat on vihdoin lyöty lukkoon ja sovittuna uroksen omistajan kanssa. Näistä suunnitelmista voi lukea pentusuunnitelmat sivulta: Suunniteltu pentue 2018
Mikäli ajatus omasta "kanelipullasta" heräsi. Otathan rohkeasti yhteyttä. Kerron ja kuulen mielelläni lisää. Mailia voi laittaa osoitteeseen: maaritfohr (at) gmail . com ja soittaa voi p. 050 439 7116. (arkena olen töissä klo 8-16 sa.) Meitä voi tulla myös tervehtimään ja näkemään Aavan livenä Tornioon tai Olhavaan.

Uroksesta löytyy omistajan Pasin kertomus ko. sivulta myös. Itse näin Vinskin viime syksynä Torniossa. Ihastuin kyllä oitis urokseen ja vaikka kartoittelin välillä muitakin vaihtoehtoja, niin aina päädyin takaisin kyseiseen urokseen siltikin. Itsellä on yhdistelmästä tosi hyvä tunne. Tasapainoisia, työintoisia, mukavan luontoisia monitoimitouhuajia on toivon mukaan tulossa. :)


@Namusillan, Saxaphone May Thorn "Vinki" Norjan reissulla.


Ennin tilannepäivitys Kemin alo-luokassa kertoi juuri sitä minkä jo tiesin. Pikkuflicka höyryää itsensä kuutamolle, eikä tekemisestä tahdo tulla mitään. Markit se hoiti kyllä hienosti. Se oli tosi mukava nähdä. Kuitenkaan... menohaluista ja tekemisen /yrittämisen innosta ei Ennillä tule jäämään kiinni. Sen verta ylitse vuotavasti sitä on. Kasvetaan sen kanssa vielä vähän ja katsastetaan tilannetta aina välillä. Vuosi jos toinenkin tekee hyvää kasvua pääkoppaan ja osaamiseen. Vielä on kivasti aikaa tällekkin vuotta sen kanssa touhuta vielä sulalla maalla ja vedessä. Talveksi paneudumme perustreeniin taas. Nyt Ennillä on juoksu. Se on äitinsä kaltainen siinä mielessä, että sen kanssa voi touhuta ihan samaanlaihin kuin ns. normaalitilassa eli juoksut eivät vaikuta sen keskittymiseen ja tekemiseen sen suuremmin.