Rakas Kaneli 22.10.2001 - 4.2.2016.
Paljon en saa kirjoitettu juuri tässä hetkessä. Pari viimeistä päivää on sydän ollut raskas.
Torstai-päivältä en osannut odottaa sitä mitä illan tullen edessä oli. Oli aika seisoa pitkäaikaisen ystävän vieressä ja sanoa rakkaalle lempeästi hyvästi. Antaa edes vähän siitä kaikesta takaisin, jonka itse on monien vuosien aikana saanut. Kun mitään muuta ei ollut enää antaa. Vanhuus ja sen tuomat rasitukset olivat vieneet voiton. Vaikka päätös oli vaikea, ei sitä tarvinut kyseenalaistaa tai miettiä. Ystävä ei saanut kärsiä. Saimme illaksi eläinlääkärille ajan. Viimeiseen asti olin sen kanssa, rapsutin ja silitin, kunnes Kaneli nukahti. Ikävä on valtava.
Kaneli sai asua ja viettää viimeiset vuodet ansaittuja eläkepäiviään äitini luona Kemissä. Äidilleni kiitokset, että hän teki vanhuksen elämästä iloisia hetkiä täynnä olevan, huolehti siitä ja antoi aikaa. Kanelilla oli pitkä ja hyvä elämä.
Veljeltäni sain ihanan videon Kanelista leikkimässä veljenpoikani kanssa. Musiikkia kuunnellessa korviini sattui vielä ihana kappale, jonka halusin tähän liittää. Kiitos Make ja Hannu.
Tätä katsellessa tulee niin hyvälle.. ja kiitolliselle, mutta samalla surulliselle mielelle. Se näyttää niin onnelliselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti