Kalixin ylläri ja kyyhkyn aloitus

Kalixin koe

Sain Aavan ilmoitettua aivan viime hetkillä mukaan Kalixin nome-b kokeeseen. Koe järjestettiin dameilla. Omat odotukset eivät olleet kovin korkealla viime aikaisia kokeita, tuloksia sekä treenejä ajatellen, mutta jälleen hakemaan sitä kuuluisaa koekokemusta ko. luokasta ja meille koirakkona rutiinia. Kokeessa ei tuntunut olevan mitään yksittäistä asiaa, johon koirakot olisivat kompastelleet, mutta monella maa-alueen tehtävät näyttivät haasteellisemmalta kuin toisilla koirakoilla. Itse toivoin hyviä markkeerauksia Aavalta ja hyviä maa- ja vesiohjauksia. Haun toimivuuteen uskalsin jo vähän luottaa, jos se vain hoksaisi, että turha juosta, vaan nenä auki heti lähtöön. Tulosta toivoin, olisi se ollut mikä hyvänsä muu kuin nolla. Aava yllätti minut taas täysin. Koehan meni sitten kuitenkin ihan kivasti ja tulos oli EKL1 ja luokan paras. Huippu fiilis, kun Aava onnistui. :)

Aava teki hyvää hakua, selvittäen hienosti saamansa hajut hakualueella. Markkeeraukset meni myös hyvin. Maalla Aava tarttui hajuihin ja jäi selvittämään muistamaansa aluetta. Samoin vedessä muisti molemmat heitot hyvin. Vedessä se ui jälkimmäisen damin alueelle hyvin, näyttäen, että se muistaa paikan. Se ui kuitenkin damin väärältä puolen vähän ohitse ja sai tässä pienen avun minulta saaden damin ylös. Vesiohjauksessa koiran sai helpohkosti oikealle alueelle. Aava etsi vimmatusti ohjeistetulta alueelta damia ja vähän vierestäkin, mutta ei onnistunut löytämään kohdetta. Siinä se ui ja ui ympyrää etsien. Hieman jo ihmetys alkoi hiipiä omaan mieleen, että mitä se puuhaa oikein. Kunnes paljastui, että eihän siellä meille mitään damia edes ollut.. :D Tuomari sanoi, että voin kutsua koiran pois, että se on osoittanut ohjattavuutensa, mutta pyysin heitä heittämään damin sinne jonnekkin likelle, jotta koira saisi palkkansa, eikä sitä tarvitsisi kutsua tyhjänä pois. :) Näinkin voi sattua. Hetken olin kuulemma vaikuttanut.. ohjaustehtävässä viimeistään.. siltä, että pyörryn ihan juuri. Valkoinen kasvoilta. Onneksi kuitenkin pysyin tajuissani. ;)

Kokeiden osalta en tiedä, mitä vielä tälle sesongille. Kamalasti ei ole enää kokeita jäljellä, jotka olisi mielessä ja syksy painaa päälle kovaa vauhtia. Omat nome-b kokeet olisi ensi kuussa? Pitää harkita. Treenata pitäisi vielä ehtiä vesihommia enemmän. Saas nähdä ehtiikö tarpeeksi, ennen kuin vedet kylmenee taas.

Kuvassa ekl 1-palkitut; Sofie Helin, Antti Honkarinta ja me Aavan kanssa. Antin&Terhin Lempistä tuli tämän ekl1 myötä myös Ruotsin käyttövalio. Onnea.



Kalixin kokeen arvostelu. :)

Kyyhkyn aloitus

10.8 alkoi Suomessa kyyhkyn metsästys ja pääsimme Aavan kanssa yhden porukan mukaan. Ampujat bloggasivat helpoimmat hakkuualueelle tulleet tiputukset. Aava joitain niistä, mutta lähinnä haravoimme hakkuun ympärillä olevia metsiä etsien sinne liidelleitä lintuja talteen. Etsittävä alue oli suurehko. Aava teki hyviä löytöjä kuitenkin; haavoittuneen linnun ja kuolleita. Laskeskelin, että noin 3 tuntia hakutyötä. Yritimme mahdollisimman tarkasti haravoida metsää. Tuntuma jäi, ettei kyyhky kamalasti haise koiran nenään ja päivän kohoava lämpötila sekä tuulen puuttuminen metsän sisästä lisäsivät haastetta tehtävään työhön. Mukava aamun aloitus. :) Yöllä ei juurikaan uni tarttunut silmään, mutta josko ensi yönä sitten paremmat unet.

Ennin kyyhkykosketus

Ennille tuliaisina oli kyyhkyn siipi, jota se sai tutustumismielessä muutaman kerran noutaa ja hetken tutustella sen kanssa. Mahoton nuuskutus kävi heinässä, kun se kaivoi sitä ylös. Yllättäin palautukset ym. vaatinee vielä hiomista rauhallisissa olosuhteissa sisällä. Malttia Ennilla oli kivasti odottaa lupaa. Mutta tosiaan.. nyt on kyyhkyyn tutustuttu ja siipi joutanee telakalle. Enni sai siiven lisäksi tutustua olotilaan jahdin jälkeen.. viltti korville ja unta pari tuntia kainalossa. Aava nukkui lattialla kerällä sohvan vieressä.