Siispä tuumasta toimeen ja treenaamaan. Päivänvalo ehti ikävä kyllä kadota ennen kuin Aavan kanssa ehdimme ulos. Meillä on kuitenkin pihalla liiketunnistimella syttyvät valot, kuten naapurissakin. Pari kävelykierrosta pihalla ja pimeyteen sai hieman valoa.
Ensin istutin Aavan keskelle ajotietä, heitin damin sen taakse. Jätin sen istumaan paikoilleen ja otin siihen etäisyyttä. Eteen-käskyllä taakse noutamaan dami. Sama uudelleen toisin päin. Aava istumaan sen palautuskohtaan ja itse kävelin kauemmaksi, damin jäädessä sen taakse. Tätä treeniä tein vaihtelevillä matkoilla. Välillä olin itse kauempana koirasta, välillä koira sai juosta pidemmän matkan damille jne. Loppuvaiheessa lisäsin yhden damin sivulle häiriöksi, jotta näkisin onko koira varmasti ymmärtäny mihin se on menossa. Hyvin meni. Joka kerta Aava pyörähti lähetyskäden mukaisesti ja lähti noutamaan damia takaansa.
Samaan ajatukseen liittyvä toinen treeni jota teimme Aapun kanssa oli keppejä apuna käyttäen. Ajatus oli, että häitän sille damin heinikkoon kepin ja itseni väliin. Lähetän sen hakemaan markkeerauksena sen. Sen jälkeen lähetän koiran linjalla ja oletan, että se jää nuuskimaan aiempaa kohtaa, jossa markkeeraus oli, mutta noudettava onkin kepillä vielä edempänä. Tässä tilanteessa olisin saanut sen sitten kesken nuuskimisen pysäyttää ja lähettää taakse. Noh... kuinka ollakkaan.. koira oli emäntäänsä fiksumpi tässä. Alku sujui ihan ok eli se kävi noutamassa suunnitellusti markkeerauksen. Linjalle lähettäessä se ei toiminutkaan kuten ajattelin, vaan painoi hajualueen yli, suoraan kepille. Aivan oikeinhan se toimi, mutta juuri sitä asiaa mitä ajattelin, ei saatu treenattua sitten noin. Ei muuta kuin sisältä pyytämään apua. Eli Ricko joutui pihalle.
Asetin varmuudeksi Rickolle pari keppiä merkiksi, jotta damit tuli edes suurinpiirtein oikeisiin kohtiin, joita ajattelin. Aavalle heitettiin ensimäisen kepin läheisyyteen valkoisella damilla markki. Se katsoi sen ja käännyimme selin niitylle. Sen aikana Ricko poimi damin ylös ja heitti sen kauempana olevalle kepille. Käännyttyämme lähetin Aavan hakemaan. Nyt, odotetusti, se pysähtyi etsimään damia ensimmäiselle kepille. Annoin sen hetken etsiä damia, kunnes pysäytin sen ja annoin käskyn eteen eli ohjeistin jatkamaan matkaa. Ensin se poikkesi hieman sivulle, kuten aiemmissa treeneissä ja kokeissa. Ohjasin sen damille.
Teimme saman uudelleen niin, että vahvistimme muistikuvaa markista vielä heittämällä siihen välissä pelkän markin, jonka Aava sai hakea heti. Sen jälkeen sama markki - käännös - linja-setti. Tällä kertaa Aava toimi paremmin. Se pysähtyi heti ja eteen-käskyllä se meni tikkuna oikealle alueelle, kääntyen käden suuntaisesti. Tähän oli hyvä päättää. Sen verta kuitenkin pimeää, että tätä harjoitusta jatkettaisiin paremmalla valolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti