Lauantain hyytävätreeni
Lauantaina kävin palelluttamassa itseni kauppareissun päälle. Kävin koirille hakemassa paikallisesta koiratarvikeliikeestä pannat vilkkuja varten ja samalla ajattelin käydä pienet näpäisy-treenit laivajärven montulla. Nopeat treenit jossain.. joo just. Niin varmaan. En siis vaihtanut päälle edes toppahousuja. Mukana ne oli tietenkin, mutta en nähnyt tarpeelliseksi, niin nopea piti treenin olla ja farkut jalassa päätin seisoskella. Palelin kotona vielä monta tuntia treenin jälkeen. Pieni viski naapurissa hieman jo sitten lämmitti.. ainakin mieltä.
Olin päättänyt jo paikalle ajaessa, että teen hakua. Otin Zurin mukaan kun kävin heittelemässä dameja ja Aava jäi autoon. Heittelin dameja rinteeseen matalaan kuusikkoon, mäen päälle pieneen metsäalueeseen, josta yksi dami hieman lipsahti ja vieri loivaa mäkeä alas alueen oikeasta takakulmasta. Zuri haki ensin pari damia, joista jo toinen oli hieman tiukassa löytää. Se näytti vain lenkkeilyttävänsä itseään alueella. Sen pari se toi iloisesti ja siihen oli sen kanssa hyvä lopettaa. Se pääsi autoon lämmittelemään. Heitin sen hakemat damit takaisin kuusikkoon ja hain Aavan se pursusi intoa, kuten yleensäkkin. Se perkasi alueen nopeasti ja tehokkaasti, yhtä lukuunottamatta. Dami joka heiton jälkeen lähti vierimään loivaa mäkeä alas osoittautuis sille hankalaksi. Pelkäsin, että se tulee aikansa juostuaan kyselemään jatkuvasti alueen reunalle, mutta ei onneksi. Se kävi pari kertaa kyselemässä, mutta jatkoi alkuun itse hakua ja kertaalleen annoin sille kehoituksen jatkaa työskentelyä.
Dami ei vain tuntunut löytyvän. Palelluksissani päätin auttaa sitä. Selkeästi tämä oli asia, jota sen kanssa tulisi treenata myöhemminkin. Kutsuin koiran luokse ja nappasin pari damia maasta mukaani. Nousimme Aavan kanssa rinteen päälle ja heitin motivoinniksi pari damia lisää mäen rinteeseen, lähes montun pohjalle. Nyt rinteessä oli kolme damia. Palasin takaisin alkuperäiselle lähetyspaikalle ja laitoin Aavan jälleen töihin. Kuten arvata sopii, Aava juoksi sukkana motivoituun nurkkaan ja palasi pian damin kanssa. Koira uudelleen hakemaan, jonka aikana heitin palautetun damin taas alueelle. Kulma jäi sille todella vahvasti päähän ja se kävi nyt helposti hakemassa sieltä damit pois. Lisäksi se sai vielä päälle työskennellä muillakin alueilla uudelleen. Kylmä ja pimeä ajoivat meidät sitten kotiin. Vaan olimmehan me treenanneet jo tarpeeksi sille päivää. Päätin kuitenkin, että seuraavanakin päivänä hakua tehtäisiin samassa paikassa, jotta näkisin miten koira toimii.
Sunnuntain "sata jänistä" treeni
Ajatuksesta teoiksi siis ja sunnuntaina takaisin montulle. Kävin tekemässä haun, hieman samaan malliin kuin aiemminkin. Edellisenä päivänä vaikeaksi osoittautuneeseen nurkkaan heitin pari damia eri korkeuksille. Muuten dameja oli taas matalassa kuusikossa sekä metsikössä mäen päällä. Yhteensä dameja taisi olla se 8 kpl. Haetutin Aavalla ensin neljä damia. Ensin tuli lähimmät damit taimikosta ja rinteen päältä yksi.
Tämän jälkeen otin Aavan kanssa ohjaustreeniä eli lisäharjoitusta vaativaa taakse lähetystä. Heittäjänä toimi kotoa haettu Markus. Kokosimme treenin jo tutulla kaavalla, jota olin kokeillut kotona Rickon heittäessä. Ensin heitettiin likemmäksi markkeeraus, käännyimme koiran kanssa ja avustaja poimi heitetyn damin ja heitti sen kauemmaksi linjalla. Koira töihin. Ajatushan oli tietenkin, että koira jäisi sitä jälleen etsimään ns. väärältä alueelta ja sen voisi hetken hakemisen jälkeen pysäyttää ja antaa sille uuden käskyn eteen. Näin ei nyt sitten käynyt, vaan koira lähti jäljestämään heittäjän jalan jälkiä laajentaen aluetta siinä samalla. Ei tyhmä koira ollenkaan.. Kokeilimme vielä samankaltaista tehtävää uudelleen hieman toisessa paikassa. Vaihdoimme vielä heittodamiksi näkyvämmän damin, koska selkeästi koira ei havainnut väliin tehtävää heittoa kunnolla kun se tehtiin valkoista maastoa vasten valkoisella damilla. Voi olla ettei se ensimmäiselläkään heitolla erottanut damia, jonka vuoksi se lähti niin herkästi jäljestämään kun ei ollut varma putoamispaikasta. Juttelimmekin ennen harjoitusta damien väristä; tummia vai valkoisia. Päädyin ottamaan valkoiset ettei koira niitä erottaisi hangesta. Heittokaaren näkyvyys ei herännyt mieleen, kun mielessä oli, että heitto erottuisi nimenomaan tummia puita vasten. Vaan kun puita on vähän, myös tausta on valkoisempi. Nyt se erotti heiton paremmin ja nouti markin. Tämän jälkeen sama damin siirtelytreeni uudelleen. Treeni ei mielestäni sujunut niin hyvin kuin kotiniityllä. Tosin ei se päin mäntyäkään mennyt. Kuitenkin, fiksua koiraa on hieman vaikea jallittaa.
Hetken tuumailun jälkeen päädyin tekemään treenin niin, että motivoin Aavalle vahvasti damit edessä olevaan risukkoon. Maa oli valkea, joten laitoin damien päälle lunta tai puikkasin jonkin risun alle niitä hetken niitä alueelle heiteltyäni. Lisäksi Avustaja vei muutaman damin motivoidusta alueesta kauemmaksi ilman että koira niitä huomasi. Nekin peiteltiin lumella ja laitetiin oksien alle. Nyt koira linjalla kohti motivoitua aluetta, pysäytys ja lähihaku. Koira kaivoi alueelle piillotetut damit. Alue oli nyt tyhjä ja lähetin Aavan edelleen sinne hakemaan. Nyt se innostuneesti haki alueella. Hetken päästä pysäytin sen ja annoin uuden käskyn eteen. Aava kääntyi kyllä hyvin ympäri, mutta poikkesi jälleen suorasta linjasta ja kaartoi loivasti vasemmalle. Muutamia sekuntteja meni miettiessä.. ohjaanko koiran oikealle dameille vai kutsunko takaisin siihen kohtaa mistä sen lähetia alunperinkin taakse. Valitsin jälkimmäisen. Se ei tehnyt oikein kaartuessaan väärälle alueelle. Halusin sen kääntyvän enemmän suoraan, vähemmän kaarta, jottei se ajautuisi niin kauas kohteesta. Ymmärrän toki highway-ajattelun ja tätä silmällä pitäen olen pyrkinyt asiaa korjaamaankin. Kaarto Aavalla on vain turhan paljon jommalle kummalle puolelle kaartava. Eli liikaa vasenta tai oikeaa.
Kutsuin siis koiran takaisin motivoidun alueen kohdalle. Nyt koira jäi hyvään kohtaan ajatellen taakse lähetystä. Oikea käsi ylös ja "eteen". Nyt onnistui. Aava eteni suoraan oikealle alueelle ja lähihaulla dami ylös. Vielä yksi täysin suora linja, motivoidun kohdan kohdalla uusi käsky jatkaa eteen ja dami tuli ylös kauempaa. Tähän oli hyvä lopettaa. Hienoa oli nähdä viimeisellä linjalla kuinka koira nanosti hidasti vauhtiaan ennen motivoitua aluetta ja uuden käskyn kuultuaan se kiihdytti varmana vauhtia eteenpäin. Hieno Aava. :)
Mukava treeniviikonloppu siis ja tuli käytyä katsomassa Markuksen uutta labradorinpentua Utua. Se oli ehditty päivän aikana jo väsyttää siinä määrin, että se vain hieman kävi tutkimassa tulijaa, jonka jälkeen se urvahti patjalle. Markusta ei tarvinut paljoa houkutella treeniavuksi.. taisi jopa itse tarjoutua mukaan. Mukava ja todella monen jäniksen arvoinen asia. Yksin olisi jäänyt taakse-lähetykset tekemättä. Paljon taas tuli antia viikonlopun treeneistä. Näki koirassa paljon positiivista, mutta myös heikkouksia, joita treenataan taas lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti