Aavalle on varattuna ultra parin viikon päähän. Odottavan aika tuntuu pitkältä, mutta tällä välin voin viihdyttää itseäni etsimällä Aavasta mahdollisia tiineyden merkkejä ja arvailemalla onko vaiko ei pentuja tulossa. Toivotaan parasta. Mielestäni sen nisät ovat kuitenkin turvonneet ja sen ruokahalu on mielestäni yltynyt entisestään, lisäksi se on todella hellyyden kipeä (jos mahdollista, niin enemmän kuin yleensä) Nämähän voivat tietenkin olla nartulla aivan normaalejakin väliaikaisia muutoksia juoksun jälkeen. Silmät sirrillään se rötköttää selällään, kun sen mahaa silittää kevyesti.
Toissailtana kävimme laavulla paistamassa makkaraa ja jopa vähän treenailemassakin iltahämärissä. Täytyy sanoa, että oli mukava pitkästä aikaa. Aavan kanssa tehtiin vain muutama targetti dameilla. Ihan vain muutama dami maahan pystyyn sopivin välein ja otin niitä linjoilla pois koiran kanssa. Osa meni ihan ok, mutta osassa Aava juoksi hienosti ylitse ja otin lähetyksen uusiksi. Jotenkin tuntui aivan kuin koko koira olisi ollut hetken unessa. Montaa noutoa en sitten tehnyt. Muuten Aava sai temuta ja telmiä ympäristössä. Se yllättäin löysi jonkun kepakon sieltä, jota se ylpeänä kävi esittelemässä, kun tein makkaratulia. Ihana istua kuuman kaakaokuksan kanssa hiljaisuudessa tulilla ja samalla katsoa iloista touhuavaa koiraa. Oikeaa sielun ruokaa kaiken työ- ja joulukiireiden jäljiltä. Tuli kyllä tarpeeseen.
Vielä en ole hankintoja pennuille/emolle tehnyt suuremmasti. Pentulaatikon sain jo aiemmin ja aitauksen sain myös jo valmiiksi lainaan. Hankintalistalla on alustaa laatikkoon, ruokakuppia ym. Aava pitänee myös vielä madottaa tässä. 28vrk menee nopeaa aina. Miehän en vielä kaikkea tiedäkkään mitä tulemme tarvitsemaan ja mitkä ovat ihan turhakkeita hankkia, mutta onhan tässä vielä reilusti aikaa katsella ja tutkiskella. Selvittää täytyy likempänä mikä eläinlääkäri olisi h-hetken aikaan tavoitettavissa, mikäli jokin alkaakin mennä vikaan.
Jännää..
Löydymme myös Facebookista: Kennel Cinnaroll`s
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti