Aavan ja Zurin kanssa treenasimme hieman vesihommia. Ensin ajelin Ruohokariin, jossa otin paahtavan auton takia molemmat heti rantaan vilvoittelemaan. Molemmille niin pitkiä markkeerauksia kuin kädestäni lähti. Eli ei kovin pitkiä.. ;) Koirat sai niitä sitten vuorollaan hakea. Molemmat työskentelivät hyvin. Virta paikassa on jonkinlainen, joten damit saattoivat hieman ajautua tippumispaikalta ja uintimatka hieman pidentyä siitä syystä.
Aavan kanssa teimme linjatreeniä ja vahvistimme veteen menoa kenneltreffeillä opitun treenin mukaan. Aava meni varmasti, jopa roikaisten itsensä veteen. Oli jopa välillä menossa ilman käskyäkin, joka oli aivan uutta. Virta kuitenkin sotki tätä harjoitusta. Damit ehtivät koiran palauttaessa ensimmäistä, ajautua hieman turhan kauas, jotta ne olisivat palvelleet treenattavaa asiaa enää. Päätin siirtyä koirineni ja reippaan avustajani kanssa Jokisuulle, jossa virrasta saattaisi olla jopa hyötyä.
Jo tutussa rannassa tehtiin samaa linja-veteenmenotreeniä sekä markkeerauksia. Hyvin kulki. Tosin Zuri keräsi avustajan vieressä hieman kierroksia. Se ei ole treeneissä ruukannut äännellä, mutta nyt selän takana tuntui kihisevän ja ääntä riitti. Jännä asiassa oli huomata, että kun otin sen kanssani työskentelemään, se rauhoittui merkittävästi. Se pääsi tekemään muutaman markkeerauksen veteen myös, kunhan hiljeni. Hyvä, vilvoittava treeni Zuppurallekkin. Se ei emmi lähteä veteen. Hieman tollerimaista rannalla peippausta voi esiintyä, mutta hyvin lievässä muodossa ja veteen se menee lisäkäskyittä. Se nappaa damin määrätietoisesti mukaansa ja ui takaisin. Rannalla se saattaa hieman kaartaa ennen palautusta ja jos ohjaaja ei ole tarpeeksi nopeana, se sylkäisee damin ennen aikojaan suustaan ravistellakseen. Ravistelun jälkeen se kuitenkin jatkaa palautusta.
Zurin ääntely passissa oli kuitenkin itselle taas vahvistus siitä ajatuksesta, ettei treeni kahden oman koiran kanssa ole viisasta. Oli hyvinkin vaikea keskittyä molempiin yhtäaikaisesti. Lisäksi torua toista rannalla, johon toinen, vedessä herkkä voisi reagoida. Tuollaisessa tilanteessa ilmeisesti syntyy koirien välille voimakas kilpailutilanne. Tästä tulee ääntä yms huonoa stressaantunutta käytöstä. Mutta todellakin huono ajatus.
Aavalle tehtiin vielä pari yliuittoa. Ensimmäinen dameista jäi kai lievästi puuhun kiinni, koska koira sai tehdä töitä sen eteen ja se jäi todella voimakkaasti sen mieleen. Toinen heitto tuli tuosta edellisestä pusikosta vasemmalle puolelle, vaaleaan kivikkoon, jonne valkoinen dami maastoitui sopivasti. Aavalla oli mielikuva edellisestä jorpakon toiselle puolelle heitetystä, eikä se meinannut millään irrota vanhalta paikalta hakemaan hieman laajemmalta. Se kävi välillä vedessäkin parin metrin matkalla tarkastamassa paikkoja, jos se vaikka olisikin siellä. Vihdoin se ajautui rannalla damille. Se teki mielestäni hyvin töitä molemmilla kerroilla, kun uitin sen ylitse maalle. pysyi hyvin toisella puolella. Ja jos yritti tulla pois, niin kevyellä eteen-käskyllä sain sen jäämään sinne hakemaan. Välillä hieman lähihaku-pilliä, jotta sille vahvistuisi se, että se on suht oikealla alueella kuitenkin. Vielä näiden lisäksi mietin tehdä Aavalle markkeerauksia veteen, mutta Timppa muistutti maltista. Meillä oli hyvä, rakentava treeni alla, joten siihen oli hyvä lopettaa. Hyvä muistutus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti