Ukkostreeni Kemissä

Sain houkuteltua muutaman innokkaan meidän kanssa päiväseltään treenaamaan, vaikka päivä oli tukalan kuuma ja hiostava. Eli hyvä, miltei täydellinen keli treenata vesitöitä ja ihan älyttömän huippu-kiva treeni. Hieman jossain kauempana ukosti ja välillä sateli vettä, mutta se ei menoa kyllä häirinnyt. Se oli ehkä koirille jopa hyväkin treenata pikku paukkeessa. Valitsimme paikaksi putkensuun Kemissä. Emme olleetkaan Aavan kanssa siellä ennen treenanneet. Hyvä treenipaikka vedelle.

Tomin opeilla alkuun

Aloitimme tekemään Tomin treeniä eli markkeerauksella aloitettiin taas, ja lähes ensimmäisellä damilla heitettiin toinen jo eteen odottamaan. Aavan veteen menot olivat hyvät ja varmat. Viimeisellä damilla, joka oli meistä katsottuna jo suhteellisen kaukana se iski jarrut taas suttiin rannalla. Otin sen takaisin sivulle. Muutama askel kohti rantaa sen kanssa ja uudelleen lähetys. Tällä kertaa Aava lähti uimaan. Se selkeästi haki matkalla silmillään damia, mutta jatkoi uimista suoraan, vihdoin sitten löytäen damin. Virta kuljetti sitä kuitenkin kokoajan hitaasti eteenpäin, joten matkaa tuli. Hienoja vesilinjoja.

Kakkosten kertausta

Aavan kanssa otimme lisäksi kakkosmarkkeerauksia niin, että toinen tuli maalle ja toinen veteen. Näitä otimme parikin erilaista versiota eri kohdissa. Molemmat Aava klarasi tosi hyvin. Kumma, että se kokeissa on niin vaikeaa. Onko matkat siis treeneissä liian lyhyet?

Yliuittoja kanavassa

Tein Aavalle ensin lyhyemmän yliuiton niin, että heitin damin kanavan kapean kohdan ylitse. Se meni hyvin maalle niin, ettei koira lähtiessään sitä enää nähnyt. Palasin koiran luo ja lähetin sen eteenkäskyllä ylitse. Hyvin meni ja Aava teki hyvin nenällään töitä, koska dami tuli salamana takaisin.

Viimeisenä teimme vielä kanavan ylityksiä leveämmällä kohdalla. Mikko ampui damitykillä damin vastarannalle ja me katsoimme sen toiselta puolelta kanavaa. Ensimmäinen tippui veteen, jonka Aava roikaisi hakemaan sata-varmasti. Hyvä palautus.

Toinen ammuttiin hieman syvemmälle metsään vastarannalla. Tähänkin Aava lähti hyvin päättäväisesti veteen ja uimaan. Annoin sen maalle noustessa alkaa metsästämään ilman mitään kummempia komennuksia. Aava haki hyvin. Se ei heti löytäny damia, mutta piti alueen ja palasi sille mikäli kävi tarkastamassa muualla. Todella hieno lopetus mukavalle treenille.


Aava oli treenin jälkeen todella väsynyt. Se käpertyi auton jalkotilaan, eikä pää juuri noussut vaikka jätskiäkin oli tarjolla. Hetken sai "maanitella" maistamaan.. :D Vaan eipä tarvinut emännänkään unta odotella kuin vihdoin ehti kotiin ja suihkun kautta petiin. Niin hyvä mieli nyt Aavan kanssa työskentelystä taas. Vallan harmittanut, kun jollain paineella treenasi alkukesän. Helpotti omaa ajattelumaailmaa, kun antoi luvan siihen, että nyt vain treenataan eikä olla menossa mihinkään kokeeseen. Jos syksymmälläkin näyttää vielä samalta, niin starttaamme sitten ensi vuonna. Vaikka tuntuukin, että sinne on todella pitkä matka. Mutta, vielä pidempi on jos nyt ei treenaa rauhassa pohjia kuntoon. Eli luulen, että tämä pieni "aikalisä" auttaa tulevaisuudessa. Tottakai ajatukset kokeista hiippailee välillä häiritsemään mieliin. Sitä miettii, että mikä koe voisi olla meille seuraava, järkevä ja mahdollinen. Mutta, menemme sitten valmiimpana kokeilemaan seuraavan kerran. :)