Cinnaroll`s: Djurmagazinet wt-cupin viimeinen osakilpailu Kalixissa

Kesän helteiltä syksyyn siirretty cupin viimeinen osakilpailu käytiin Kalixissa. Edellisen päivän KKL:n jäljiltä jännitys ei ihme kyllä päässyt erityisen suuriin mittakaavoihin, vaikka toki.. jännitti nytkin. Pahin terä siitä kuitenkin oli jäänyt Luleån. Maastot olivat samat, joissa aiemminkin oli pidetty osakilpailuja. Muistaakseni viime vuonna. Maasto oli ohuen lumen päällystämä, keli vaihteleva. Välillä vettä/räntää ja välillä sade lakkasi, mutta märkyys ja lumipeite jäi. Rasteja oli jälleen viisi. Me aloitimme Aavan kanssa kisa rastilta kolme. Ohessa pieni seloste rasteista.

Rasti 1.

Linjamarkkeeraus, joka tuli ykkösinä. Lähetyspaikka oli kivisen rinteen miltei päältä. Kuitenkin niin, ettei koiraa enää nähnyt kun se juoksu tarpeeksi kauas rinnettä. Se katosi kumpareen taakse. Ensin heitettiin lähempi markkeeraus. Se jäi jo hieman näkymättömiin. Mahdollisesti se vieri pienen matkaa rinnettä. Alueella oli kuitenkin mänty, joka saattoi antaa koiralle hieman apua. Toinen dami heitettiin selkeästi rinteen taakse. Kun koira oli sitä noutamassa tilanne oli hieman "herran hallussa", koska koiraa ei voinut ohjata enää ollenkaan sen kadotessa. Aava kuitenkin suoritti tehtävän todella mallikkaasti tuoden molemmat talteen nopeasti.

Rasti 2.

Ykkösmarkkeeraus suoalueella olevaan metsäkaistaleeseen. Oletin tässä olevan myös linjan suoalueen poikki, mutta yllätyksekseni tuli vain ykkösmarkkeeraus. Se tosin oli päivän aikana osoittautunut monelle koirakolle haastavaksi, mutta Aava kävi vain noutamassa damin talteen. Hieno suoritus.

Rasti 3. (rasti josta aloitimme)

Kakkosmarkkeeraus suoalueelle. Tuomari ei määrännyt hakujärjestystä, vaan koiran sai lähettää kummalle markkeeraukselle vain. Ensimmäinen heitto oli ihan ok, mutta toinen oli jo lähes surkea. Se meni lähes laakassa maahan ja mielikuva sen tarkasta sijainnista jäi varmasti koiralla sekä ohjaajalla hieman hataraksi. Lähetin viimeksi heitetylle, koska toivoin sen kuitenkin olevan paremmin muistissa. Aava meni mielestäni oikealle alueelle. Se haki ja haki ja haki. Aikaa kului. Tuomari kertoi pyynnöstäni, että kolmesta minuutista enää yksi minuutti olisi jäljellä. Vihdoin dami löytyi. Kiitos. Kun Aava oli palauttanut damin, tein pikaisen päätösen lähettää koiran puhtaasti linjalle hakemaan toista. Siitä minulle itsellä oli kyllä suhteellisen hyvä kuva, missä se sijaitsi ja meillä olisi siitä hyvästä vielä mahdollisuus saada se pikaisesti ylös. Koira linjaan ja pian se palasikin dami suussaan takaisin. Rasti pulkassa, vaikka pisteitä ropisikin pois ajan kulumisen takia.

Rasti 4.

Pitkältä näyttänyt linja metsän läpi kivelle, jonka takana dami oli. Tämä kuitenkin tuntui olevan Aavalle helppo tehtävä. Se juoksi suoraan kivelle ja alkoi hakea sen ympäriltä. Dami talteen hyvinkin nopeasti.

Rasti 5.

Tämä rasti meni sitten kaikinpuolin penkin alle. Kakkosmarkkeeraus, joista toinen tuli suo alueen ylitse metsäkaisteleen päähän ja toinen heittäjästä vielä hieman eteenpäin, suoraan eteenpäin meistä. Tuomari määräsi haettavaksi ensin metsäkaistaleelle heitetyn damin ja vasta sen jälkeen suoraan edessä olevan. Matkat olivat mielestäni kohtuu pitkät ja kulma damien välillä oli pieni. Aava lähti mielestäni hakemaan ensin suoraan edessä olevaa ja sain hieman ohjaten sitä kääntää hakemaan toista ensin. Se kuitenkin sai sen ylös. Toiselle lähettäessäni lähetin Aavan nimellä eli markkeerauskäskyllä. Annoin sille kyllä suuntaa kädellä, mutta se siitä huolimatta poikkesi linjasta. Se sahasi ristiin rastiin aluetta, mutta jumitti sitten heittäjän jalkoihin kaivamaan ja nuuskimaan. En saanut sitä enää useasta yrityksestä huolimatta irti paikasta. Aika kului umpeen ja koira oli kutsuttava pois. Spekulaatioita heräsi oliko heittäjällä ollut damit jaloissa. Sen verran tiiviisti Aava jäi niitä hamuamaan, että en toisaalta olisi ollut yllättynyt. Niin tai näin, koiran olisi pitänyt totella käskyjä ja edetä haluamaani paikkaan.

Viimeistä rastia lukuunottamatta olin ihan tyytyväinen päivään. Mikäli rastilta 5. molemmat damit olisivat tulleet ylös, olisin ajatellut sen hyvänä treeninä, mutta koska toinen dami jäi saamatta, ei sitä voinut ajatella ollenkaan niin. Harmitus. Pisteet kuitenkin riittivät osakilpailun voittoon ja tänä vuonna koko cupin avoimen luokan voittoon. Masterkey`sit olivat hienosti jokaisen luokan voittajia. Aavan sisko Skoja Karinan kanssa voitti NKL:n (samalla taisi voittaa koko cupin), Aava ÖKL:n ja Micke Rusan kanssa EKL:n. Hienoa. Koirat ovat siis vallan mainiosti ohjattavissa.