Toko-kärpäsen herättelyä Espoon huudeilla

Taas koitti viikonloppu ja matka pääkaupunkiseudulle. Toinen kerta lyhyen ajan sisään samoille kulmille. Kyllä vahvistuu kokoajan ajatus siitä, että suuri osa kursseita ja koulutuksista ym toiminnasta järjestetään etelä-Suomessa ja aika harva tapahtuma on pohjosemmassa. Tai olenhan minä sen tiennyt. Mutta tuo on todella ikävä, kun harrastajia on ympäri Suomen.. niitä aktiivisiakin. Mutta, toki ymmärränhän minä, että etelässähän riittää osallistujia ja myös niitä tärkeitä järjestäjiä. Suuntasimme matkamme kuitenkin snj:n ja labradorikerhon järjestämälle perustottelevaisuuskoulutus viikonloppuun yhdessä toisen yhdistyksemme nope-kouluttajan, Timpan kanssa. Tällä kertaa koirat eivät olleet mukana, vaan oppi tuli ohjaajille/kouluttajille. Kouluttajana meille toimi Heidi Pesonen, joka työskentelee opaskoirakoululla ja on edustanut Suomea useissa toko kisoissa.

Lauantai

Launtai-päivänä pureuduttiin perustottelevaisuuteen, koirakon yhteistyöhön ja miten niitä voisi yhdistykset koulutuksissaan kehittää. Tämä päivä toimi itselle enemmän semmoisena ajatusten herättäjänä. Kovinkaan paljon uutta oppia en tuntenut saavani, mutta ehkä vahvistuksen siihen ettei sitä kouluttajana ole mitenkään ihan surkea yksilö. Perusajatukset ovat hallinnassa vaikka oppia vielä tarvitseekin paljon kikka-kolmosia.

Päällimmäinen ajatus kuitenkin päivästä.. miten perustotteleivaisuuden voi edes ajatuksissaan irroittaa muusta lajiharrastamisesta, kuten nomesta. Minusta asioita pitäisi opettaa tässä suhteessa kokonaisuuksina. Ei mitään "nouto-treenejä" erillisenä osana, että siellä sitten jahdataan niitä tottelemattomia koiria, jotka palkkaavat huonoa käytöstään saamalla ensin damin suuhunsa ja sen jälkeen viilettämällä se suussaan pitkin pitäjiä kuin lehmät laitumilla. Ei,  ensin perustottelevaisuus edes sille tasolle, että on mahdollista koiran kanssa työskennellä yhdessä jollain tapaa. Tämä oli jotenkin käsittämätön ajatus.. "mitä niille ihmisille sanomme, jotka pettyvät kun he ovat tulleet taipparitreeneihin ja siellä otetaankin petoa.... " Nämä nyt ovat vain minun ajatuksia, mutta jo kysymyskin kuulosti hassulta kouluttajan suusta, mutta ehkä tämä on tietenkin yhdityksestä lähtevä asia kuinka kursseja ja niiden rakenteita järjestetään.

Lauantaina meille jo esiteltiin hyvä yhteistyö/luopumisharjoitus, jota varmasti tulen Aavan kohdalla tekemään. Se näytti toimivantodella hyvin kaikkeen tekemisen parantamiseen.

Sunnuntai

Sunnuntai-päivä oli puhtaasti toko-päivä. Kouluttaja pureutui ilmoittautuneiden kanssa kilpatokon ongelmien ja liikkeiden hiomiseen, hifistelyyn. Liikkeitä käytiin lävitse alo, avo ja voittajassa kisaavien koirien kanssa. Sunnuntaista sai kuitenkin paljon irti. Mukava oli sivusta katsoa millaisia ratkaisuja tokon Suomen edustusjoukkueessakin mukana olleella ihmisellä oli niihin. Itsellä kun ei ole kokemusta millään tapaa kisaamisesta toko-puolella eikä omia koiriakaan ole koskaan niin intensiivisesti treenannut lajissa. Juuri sen perustokon molemmille.. Zurille ehkä piirun enemmän. Hyvää oppia jota piti päästä pian kokeilemaan kotona omien koirien kanssa. Pian toko-kärpänen purasee...