Aavan loukkaantuminen

Treeni-intoa puhkuen...

Töiden jälkeen ajattelin, että otan Aavan kanssa pikaisen sokkolinjatreenin niityllä. Icky nukahti sopivasti autoon, joten äkkiä damit sisältä ja kävin ne rämpimässä niitylle. Lunta oli kohtuullisesti ja upotti. Heitin kaksi damia. Toisen ladon viereen toiselle niitylle. Hain koiran sisältä ja lähetin sen penkan yli matkaan. Koira upposi hankeen samointein ja jatkoi matkaa damia kohden. Se kuitenkin alkoi kaartamaan, joten otin sen takaisin. Suoraan oli mentävä. Se mateli takaisin ja lähetin sen uudelleen. Sama juttu taas.. se kaartoi lumivalleille, jotka olivat alueen oikealla puolella. Eli taas väärin. En aikonut päästää sitä damille tuolla tyylillä. Taas takaisin. Lähetin sen kolmannen kerran. Se eteni taas ihan kohtuudella puoliväliin saakka ja aikoi taas kaartaa. Pysäytin jälleen.. kuului vingahdus.. kuuluikohan se koirasta.. en tiedä. Koira kääntyi minuun päin.. noh.. ehkä se ei vingahtanut.. lähetin sen uudelleen siitä kohdasta "eteen", koska se oli vielä hyvin highwaylla. Vingahdus.. nyt sen kuuli todella hyvin.. ennemmin kiljahdus, huutamista. Koira huusi tuskasta ja alkoi tulla pois. Se huusi koko matkan luokseni. Yritti nousta minua vasten muttei kivusta pystynyt. Aava oli loukkaantunut.

Hätä-paniikki iskee

Mikä sille tuli.. koira maahan heti.. tassututkimus. Etsin haavoja, vammaa.. jotain, mutta mitään en löytänyt. Koira mielisteli kokoajan, näin että siihen sattuu.  Todella paljon. Kävelytin sitä pihalla ja yritin nähdä missä mättää. Koira kulki hieman kyyryssä, mutta kaikilla tassuilla. Mielessä pyöri selkä- niskavammat, rintalihakset.. olisiko se kuitenkin maha.. luusto.

Menin sisälle ja aloin kaivamaan eläinlääkärin yhteystietoja. Päädyin soittamaan Oulun Akuuttiin, josta on hyviä kokemuksia aiemmasta. Hoitajan kanssa keskustelin pitkäänkin puhelimessa. Häneltä sain neuvon kokeilla ensisijaisesti koirahierontaa. Hieronta olisi suoritettava mahdollisimman pian, jottei lihakset ehtisi tulehtua. Mikäli hieroja löytäisi selkeän kipukohdan/vamman ottaisin sitten uudelleen yhteyttä eläinlääkäriin, jos se vaatisi sen kaltaista hoitoa. Rikki-poikki ei varmasti luustossa ollut mitään, koska koira itsenäisesti liikkui. Tosin, ei selkeästi mielellään.

Hierojalle

Sain Timpalta hyväksi kehutulle hierojalle numeron ja heti soittoa sinne. Epäilys oli kuitenki, ettei hän hieroisi koiria juuri nyt, kun käsi on leikattu, mutta ajattelin silti soittaa, jos häneltä saisi vinkkiä oikeasti hyvästä hierojasta. Yllätys oli kuitenki, kun hän kertoi, että hän pystyy jo hieromaan ja voisin Aavan kanssa tulla vaikka heti. :) Mahtavaa. Koira saisi apua, jes. Annoin kipulääkkeen ja lähdimme matkaan.

Noin tunnin päästä olimme jo hierottavana. Aava suhtautui uuteen hommaan hyvin rauhallisesti ja makasi kyljellään. Hieman pidin varuiksi kättä sen kuonolla, ettei se reagoisi kipuun esim. yrittämällä näykkäistä hierojaa. Toinen kylki oli aivan ok, mutta hierottaessa koiraa oikealta, takajalan, lonkan ja selän alueelta meni koira rauhattomaksi. Se yritti päästä tilanteesta pois ja lipoi huuliaan. Loppu saldon hieronnasta oli se, ettei varsinaisia vammoja löytynyt, mutta yleistä lihaskireyttä ja tosiaan hieroja kohdensi kipualueen erityisesti tuohon oikealle puolelle jalkaan ja selkään. Lepoa ja lääkettä. Ei niinkään kipulääkettä, vaan luontaistuotetta, joka auttaa juuri tuommoisiin lihasvaurioihin. Sitä siis shoppailemaan sitten lisää. Saimme vielä tälle aamulle sitä kuitenkin muutaman murun. Ohjeeksi saimme jo Akuutista, että ainakin viikko lepoa. Hieroja oli samaa  mieltä, että nyt lepoa ja rauhallisesti oloa. Kipulääkettä ei suositellut, jotta koira hieman kivun rajoittamana ottaa rauhallisesti. Jos ei nyt selkeästi tule ihan hirmu tuskaiseksi. Pitää seurailla koiraa ja sen olemusta.

Hieronnan jälkeen Aava näytti pidempi runkoisella, jotenkin ryhdikkäämmälle. Se yritti nousta vasten, mutta vain etutassut nousivat hieman ilmaan ja se palasi takaisin lattian rajaan. Eli kipu tuntui Rimadylistä huolimatta. Hieroja havannoi, että Aava keventää juurikin sitä oikeaa takajalkaansa hieman. Eli käyttää, mutta kallistaa painoaan vasemmalle. Se pitää saada kuntoon. Koira käärittiin vielä varmuudeksi vilttiin auton perässä. Lämpöä lihaksille. Loimi unohtui kotiin.

Seuraava aamu

Aamulla Aava oli hieman köyryssä ja liikkui hieman varovaisesti, mutta josko se siitä vetreytyisi pikku hiljaa. Ajatuksissa olisi, että kävisin ensi viikolla sen kanssa uudelleen hierotuttavana. Pitänee illalla koettaa sitä itse kevyesti hieroa. Itsellä asiasta ei ole kokemusta, mutta varmaan semmoinen perus "voimakas" silityskin voi tuntua koirasta hyvälle ja saada rentoutumaan.

Hyviä mutu-huomioita

Tulevaisuudessa tulen hierojan ohjeistuksella hierotuttamaan tuon miun kisakaverini pari kertaa vuodessa. Keskustelimme myös raakaruoan vaikutuksesta koiran lihaksistoon ja positiivista oli kuulla, että hänen tuntumansa oli, että koirilla, jotka saavat raakaa olisi pehmeämmät lihakset, kun taas puhtaasti "nappulakoirilla" lihakset tuntuvat hieman "kovilta". Mutta, tämä on tietenkin yhden ihmisen näkemys. Voin kuitenkin helposti uskoa tuon. Raaka-ruoan ja sinkin antamisen jälkeen Aavan turkkikin näyttää ja tuntuu todella hyvältä. Paksu hännän mötikkäkin. meillähän koirat siis syövät nappulaa, raakaa ja vitskuja.. vähän emännän innon mukaan. Eli ei mitään "pakko syödä vain raakaa ja luita". Uskon kuitenkin kokonaisvaltaiseen hyvin vointiin ja koiralle olevan hyväksi saada myös sille luontaisia liha/kala-pitoisia aterioita. Eli meillä menee mm. mushin lihapalloja ja VOM:n vastaavia. Sitten luita, kotiruoan tähteitä ym ym. mitä milloinkin. Sinkki on yksi semmoine mitä lisään ruokaan ja joskus öljyjä. Aavallahan on olemassaan BOT-loimi. Sitä pitää alkaa käyttämään tehokkaammin. Se kuitenkin lämmöllään jo huoltaa lihaksia. En käsitä miten en sitäkään ilman hyvää kaverin muistutusta älynny.. no..blondi mikä blondi..