Veden mentaalitreenit

Mielenrauhaa Kemissä.
 

Lähiaikoijen vesitreenit ovat taas menneet ihan kivasti. Olen ollut aivan tyytyväinen treenin jälkeen. Tyylillä yksi tökkäys rantaan per treeni, mutta muuten menee hyvin veteen ja on ok ohjattavissa. Varmasti nyt kun hehkutan, niin seuraavalla kerralla taas tökkää. Ei vais.. "luota koiraan..luota itseesi". Hassua on, että tiedän jotenkin Aavan osaavan. Se on nähty monet kerrat. Vauhdilla menee markeille joka kerta ja paremmin on alkanu pelaamaan ohjauksissakin. Jokin pala kun sille napsahtaa kohdilleen, niin sit mennään ja kovaa. Näin mä asian näen.. :D Nyt selkeästi on nähtävillä se, että kun koiraa palelee niin, että hampaatkin kalisee.. siis oikeasti kalisee ja sen kuulee, niin sen veteen meno tökkäsee siinä. Samoin pienen tauon jälkeen, jolloin se on ollut lämpimässä autossa ja sen jälkeen lähettää veteen, niin tahtoo jäädä rantaviivaan katteleen. murr. Olen sen vain ottanut takaisin ja napakalla käskyllä paukaissut matkaan uudelleen. Sitten se onkin mennyt. Nämähän on nyt täysin arvailuja syistä mikä sen aiheuttaa, mutta uskon olevani aika oikeilla jäljillä koiran käytöksestä päätellen.

Olen Aavalle sisäänajanut käskyä ruotsiksi. Ajatuksena, että mikäli suomeksi käsky on sille jo negatiivinen ja liian painava, niin tämä uusi.. josko siinä olisi vielä positiivinen sävy. Mene ja tiedä toimiiko, mutta kokeillaan tätäkin. Hyvin se ainakin siitä läksii eteenpäin. kyselemättä. Eli käsky on tuttu jo. Montaa kertaa ei tarvinut lähettää uudella kun se jo hoksasi, että tällä mennään.

Viime lauantaina käytiin katsomassa kun Timpan Reiskasta tuli KVA.. sekä Suomen, että Ruotsin. Upeeta - mahtavaa.. Onnea Timppa ja Reiska. Hienosti Reiska hoiti hommat!

Aavan koekauden avaus on ensi lauantaina Tervolassa. Siinäpä onkin jännittämistä taas neljän rastin verran.. oikeaa shokkihoitoa. Huoh. Toivon vain, että Aava suorittaisi tehtävät edes puoliksi niin kuin treeneissä. Koetetaan lähteä pitämään hauskaa yhdessä kokeeseen. Örkkäpusseja ja särkylääkettä.. niillä mennään.. :D

Aavalle on nyt tosiaan tehty yliuittoja, osittain sokkoja linjoja, joissa lähetys kauempaa maalta. Noiden lisäksi markkeerauksia maalle ja veteen. Yhtään damia ei ole jäänyt noutamatta.

Vedessä aavalle tehtiin viimeiseksi spektaakkeli, jossa lähetin sen suoraan paikalle, jossa se oli käyny jo useamman kerran. Ennakkoon oli kuitenkin heitetty dami lillumaan oikealle puolelle kanavaa. Sen heittoa koira ei nähny, eikä sillä ollut mahdollista nähdä sitä oikein veteen mennessään, koska sen fokus oli eteenpäin. Kun se oli uinut suurinpiirten damin tasalla.. ja ehkä hieman ylikkin.. siinä sitten "pysäytys" ja koiran ohjaaminen oikealle. Aava valui hieman rantaan päin ja lähes jo luovutin sen kanssa, mutta päätin kuitenkin  Usean sivulle -  käskyn jälkeen Aava bonjasi homman ja ui damille, joka oli virran mukana lipunut kokoajan kauemmaksi. Palautuksen jälkeen lähetinAavan uoman yli suoralla linjalla. Hyvin meni lopulta.

Lopuksi vielä markkeja metsään, ykkösiä ja kakkosia. Tuli niiden aikana huomattua, että Aavan retale ei pysähdy, jos se palauttaa ja uusi heitto tulee sen aikana. Niitäpä nyt sitte häätyy treenata vähän lisää. Eipä niitä ole tullutkaan pitkään aikaan harjoiteltua.

Hyvin on Aava jaksanut painaa. Ylpeä minun pikku mustasta. Ja erittäin ylpeä Timpasta ja Repe-Rekkulista. :) Jostain luin ajatuksen ohjaajan vaikutuksesta koiran tekemisiin.. äänestä ja olemuksesta. Olisiko ollut uusin nuusku. Siinä puhuttiin, siitä kuinka koira voi lukea ohjaajan jännityksen peloksi. Ettei esim. veteen uskalla mennä, koska ohjaaja vaikuttaa niin oudolta ja "pelokkaalta". Kävi kyllä minun järkeeni heti. Nyt tosiaan yrittää rentouttaa itseään ja opetella edelleen ajattelemaan erilailla. Karvoistaa ei pääse, mutta voi kai niitä yrittää kammalla suoristaa.