maanantai 19. lokakuuta 2015

Syystreeniä Kalixissa

Sunnuntaina ajelimme Kalixin Vithedeniin kasvattajan järjestämään treenipäivään. Kokoonpanossa oli mukana Timppa Lekan ja Reiskan kanssa ja minä Aavan. Reiska ei tosin treenannut kuin kevyesti väliajalla jotain, kun se on sairastellut edelleen vähän. Vaikuttaisi kuitenkin, että olisi paranemaan päin.

Ensin treenasi nuoret koirat lähihakua, linjaa ja walk up:a. Hienosti tekivät kaikki koirat. Tehtävät niille tietysti vielä motivoitiin, jotta tulisi onnistumisia ja oppimista sen kautta. Etenkin Leka teki sinnikkäästi lähihakua risukossa. Sille taisikin olla ensimmäiset ryhmätreenit.

Ryhmiä oli loppujen lopuksi viisi, kun koiria saapui paikalle 19 ohjaajineen. Joillakin ohjaajilla oli useampi koira mukana. Aava oli nelosryhmässä. Tuntui, että sen alkamista sai odottaa pitkään. Meidän kanssa samassa oli kasvattaja yhden koiransa kanssa, olisiko ollut Rusa, Annika&Wissla, Agge&Pommac, Karina Rönnbäck oli Aavan siskon Skojan kanssa. Meidän ryhmälle oli tehtävänä sama kuin edelliselle ja myös meistä seuraavalle eli ensin oli walk up, jossa jokaiselle koiralle tuli kaksi noutoa. Erona siinä edelliseen ryhmään oli, että markkeeraukset tulivat ykkösten sijaan tuplana ja toinen koira haki niistä toisen ja linjassa seuraavana haki toisen. Hienosti koirat suorittivat tämän tehtävän. Aava vähän viipyi pidempään hakiessa metsään, hieman metsäkaistan kulman taakse lentänyttä markkia, mutta viimein se sai sen kaivettua ylös. Toinen, aiempi nouto sille tuli kivikkoiselle hakkuualueelle.

Seuraavaksi siirryimme mäen päälle, jossa koirille tehtiin drive kolmeen suuntaan. Ohjaajalle oli alueen hahmottamista helpottamaan laitettu valkoiset kepit, joiden etu- ja takapuolelle heiteltiin driven aikana  dameja. Koirien piti ensin ottaa kepin etupuolella olevat damit ja sen jälkeen kerättiin kauempana olleet. Maasto oli kivikkoinen ja risukkoinen loiva alaspäin vievä rinne. Ei mikään helpoin maasto. Tehtävä suoritettiin niin, että vuorollaan yksi koira oli passissa, yksi koira otti launcherilla metsään ammutun markkeerauksen ja sillä kierroksella eri "linjalla" vuorossa olevadrive-alueelta damin. Aava juoksi hyvin linjat, piti suunnan ja pysyi linjatunnelissa poukkoilevasta maastosta huolimatta. Yksi käsky riitti sen saamiseen oikealle alueelle. Se haki alueilta hyvin ja otti ohjausta. Hieman voisin ohjaajana miettiä pillikäskyjen määrää ja etenkin luoksetuloa olisi treenattava. Käskyjä siihen pitäisi olla vähemmän. Aavalle pitäisi jatkaa semmoisen "välimallin" haun käskyn opettamista. Tuossa tehtävässä se olisi ollut tarpeellinen. Ei lähihakua, mutta ei laajaa perushakuakaan. Yksi työtapaturma meille sattui, kun taustakuoro alkoi kertomaan miten minun pitäisi Aavaa ohjata ko. tehtävässä. Mielestäni on kuitenkin hedelmällisempää ohjata koiraansa itse ja miettiä siinä miten minkäkin tehtävän ratkaisee sen kanssa. Analysoida voi sitten mahdollisesti jälkeen päin tai auttaa, jos tehtävä olisi menossa tai mennyt aivan keturalleen. Tuossakaan tapauksessa tehtävä ei ollut kuitenkaan alun perin menossa päin p.. vaan se meni ketuilleen, vasta sen jälkeen, kun siihen tuli häiriöitä. En voi sanoa, että kommentit sen jälkeen ohjaajan tilanteesta oppimisesta lämmittivät suuresti mieltä. Tehtäviä oli onneksi jäljellä, joten keskittyminen niihin auttoi nollaamaan hetkeä.

Näiden tehtävien lisäksi oli linjojen väleihin tehty lähihakupaikkoja. Vuorollaan koirakot saivat valita minkä niistä suorittaisi. Aavalle valitsin vasemman reunan ja keskimmäisen linjan välissä olevan paikan. Koira linjalla sinne suuntaan ja sen ollessa alueen likellä pysäytin sen ja annoin lähihakukäskyn pillillä. Hieman takkuisasti Aava pysyi oikealla alueella, vaan pyrki kääntyilemään miten sattuu, tehden tehtävästä hankalamman kuin se oli. Karvapallo kuitenkin löytyi, kun se malttoi haistelemaan.

Mukavat treenit hyvässä seurassa. Mukava oli nähdä koirien hienoa työtä ja nähdä ystäviä. Aavaan olin treenin jälkeen tyytyväinen. Erityisesti siihen olin todella iloinen kun näin iloisesti työskentelevän koiran joka puhkui positiivista energiaa koko päivä. Iloisen koiran kanssa on ilo treenata. Ei sekään aivan itsestään selvä asia. Sunnuntaina koirasta kuitenkin näki, että kivaa oli.

Aavan ja Zurin kanssa olen ottanut vähän lähihakutreeniä sisällä. Videoissa on vaihteluksi Zurin työskentelystä lyhyt pätkä. Koska illat alkavat valon kanssa olla lyhyet treenasimme sisällä matolla. Lisäksi olen Aavan kanssa treenannut vähän pitämistä ja palauttamista lyhyillä matkoilla. Nopeita pikkutreenin pätkiä, joilla loppukirjoissa on kuitenkin suuri vaikutus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti