Ärtynyttä silmää
Torstai - iltana saimme Aavan kanssa ajella eläinlääkärille Keminmaahan, jossa Mika ystävällisesti otti meidät vastan. Aavalla oli silmä tulehtunut. Se helotti räikeän punaisena ja rähmi kun tulimme Ickyn kanssa kotiin. Mika epäili siihen tulleen jonkinlaisen iskun ja sen myötä sitten ärtynyt. Ratti päähän, silmärasvasta ja kipulääkeestä resepti mukaan. Hyvin on jo toipunut.
Vesitreeniä
Viikonloppuna kävimme treenamassa Aavan kanssa hieman vesitöitä. Mielestäni se.. tai me.. suoriuduimme aivan hyvin. Aava jopa näytti rannalta siltä kuin se olisi kuumunut tekemisestä. Silmät olivat kuin lautaset päässä ja oleminen rauhatonta. Olisi oikeastaan aika mukava, että se nimenomaan niin tekisi. Ehkä se helpottaisi vesi"ongelman" ratkeamista. En jollain tapaa haluaisi puhua Aavalla vesiongelmasta.. kun ei se tavallansa sitä ole semmoisessa merkityksessä kuin sen äkkinäisesti tuosta ymmärtäisi. Se kuitenkin menee veteen ja uiskentelee siellä. Markkeeraukset on tähän asti noutanut kaikki vedestä.
Vesi näkyi ja tuntui olevan edelleen suht hyytävää, joten senkin vuoksi saa olla aivan tyytyväinen, että Aava teki usean noudon vedestä ja oli pienesti ohjailtavissakin. Eli eteenpäin mennään. Kiva niin. Kokeiden aika ei kuitenkaan ole vielä. Josko sitten loppukesästä. Ohuesti tosin harmittaa, että tällä ajatuksella nämä kaikki lähialueen kokeet menee meillä sivusuun. Muhos, Roi, omat jne. Mutta, viisaampi lähteä kai kokeeseen varmemmalla otteella.
Aavalle tehtiin harjoitukset niin, että veteen heitettiin markkeeraus veteen ensin toiselta sivulta vesialuetta. Sen jälkeen koiran kanssa käveltiin toiselle sivulle ja lähetettiin se linjalla sieltä veteen. Sinne vilahti.
Ohjauksen alkeita treenattiin niin, että veteen heitettiin kaksi markkeerausta. Koira valitsi noudettavakseen toisen lähetettäessä. Kun se oli sille valitsemalleen uimassa otettiin siihen pillillä huomio ja suunnattiin se sille toiselle damille, jota se ei ollut valinnut. Sen noudettuaan koira lähetettiin linjalla sille jäljelle jääneelle damille. Hyvä ytimekäs treeni. Pitää muistaa pitää vain simppelinä.
Aavalle näkyy tällä hetkellä sopivan hyvin tuo tyyli, että per treeni tulee vain muutama nouto. Onnistumisia on ollut kuitenkin nyt enemmän kuin aiemmin heti alkuunsa. Alettu hyvässä vireessä ja lopetettu vielä kun koira on halukkaan oloinen töihin tai hommat on menneet hyvin. Ja mitäpä noita vielä tuon kummemmin tahkoamaan. Me ei olla vielä siellä. Nyt peruspohjan uudelleen luontia ja varmuuden hakemista uudelleen. Kyllä tämä tästä. Pitää vain luottaa tähän tekemiseen. Timpalle taas kuuluu kiitos meidän hyvin menneistä treeneistä.. vaikka... jotku lausahdukset ovatkin joskus myrkkyä omalle sielunelämälle. Selkäranka on niin hauras.. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti