maanantai 14. huhtikuuta 2014

Treeniä nope-kurssin ohessa

Lähdimme Aavan kanssa hieman varemmin liikenteeseen kotoa, jotta ehdimme ennen kurssin alkua hakea kaupasta pari makkaraa ja heekkuja. Sitten ajeltiin Laivajärvelle. Ehdimme Aavan kanssa tehdä pienen karvakiekko-haunkin, ennen kuin ensimmäiset kurssilaiset saapuivat paikalle. Mielestäni tein sille helpon haun. Hajuja kanikiekoista ja heittelin ne kelkkajäljen molemmille puolille. Yhteensä neljä kappaletta risukoiden juurille. Maasto oli kuitenkin erittäin raskas koiralle. Hanki upotti ja Aava joutui mönkimään siellä. Se väsyi nopeasti kahlatessaan. Viimeisellä karvapallolla autoin sitä vähän kävellen sitä kohti, että saimme sen ylös ennen kurssin alkua.

Toisille vedetyn kurssin jälkeen paistoimme makkarat ja jatkoimme treeniä omien koirien kanssa. Suunnittelimme suht simppelin perustreenin, koska mukana oli niin monen tasoista koiraa, mutta jokaiselle nämä perusasiat oli hyvä muistuttaa mieleen jälleen. Teimme jo sulaneeseen metsään hakuruudun ja ammuimme toiselle puolelle markkeerauksia. Jokainen koira vuorollaan haki hauska damin ja sen jälkeen toinen koira otti markkeerauksen. Ne tehtiin jokaiselle erillään, jotta markkeerauksen noutoon päästiin heti, ilman viivettä.

Ensimmäisen markkeerauksen kohdalla Aava sai jälleen hyvän harjoituksen, kun sitä noutamaan lähetetty kultainen ei sitä syystä tai toisesta löytänyt. Lähetin Aavan suuntaan, jossa oletimme damin olevan. Koska minulla ei ollut täyttä varmuutta siitä, missä kohtaa dami tarkalleen olisi olin jo ennakkoon päässäni suunnitellut ohjauskuviot. Aava juoksi ensin hieman alueesta yli, joten pysäytin sen ja kutsuin takaisin päin. Taas pysäytys ja annoin sille ohjeen etsiä damia sen oikealta puolelta. Pian se kaivoikin damia hangesta ja oli matkalla takaisin. Hieman ironista ja ikävää tietenkin, että toisen epäonnella meille avautui noin hieno treenipaikka. Toisille toivoisi aina kuitenkin onnistumisia.

Haussa se oli suhteellisen tehokas. Se työskenteli alueella kattavasti, vilahdellen vähän siellä sun täällä. Damit tulivat perille suhteellisen nopeasti. Haku oli tehty niin, että alueella oli vedetty dameja heiteltäessä varista perässä, joten hajuja alueella oli rutkasti.

Keli oli todella kalsea. Treenin päälle puin Aavan loimeen ja hyppäytin autoon. Itse olisi myös kaivannut jonkinlaisen turkishaalarin ja ilta tuli vietettyä vilttiin tiukasti kääriytyneenä, kivuista kärsien. Nyt ulkona sataa kilvan vettä ja räntää, joten toivottavasti nyt nuo lumet katoaisivat ja ilmat selkeästi lämpenisivät. Pääsiäinen on kohta ja odottamamme koulutus koittaa. Saapa nähdä miten hännän huippuja siellä olemme Aavan kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti