Iloisia treenejä




Sielu lepää treenimaisemissa.

Olen miettinyt, että ehkä Aavan ja minun yhtenä ongelmana on nyt liika tiukkuus. Nyt kun se osaa perusteet hyvin, voi jopa hieman löysätä ja antaa sen silloin tällöin riehaantua. Hieman erilailla saanut nyt sitten käyttää mielikuvitusta, miten opetat koiraa pois sen "kurista". Uskoisin kuitenkin, että koira kuin koira omaksuu tämän irtaantumisen ja "vapauden" hyvinkin helposti. Leluja kaivoin ens alkuun esille ja Aava on saanut ennen treenejä riekkua lähes miten haluaa. Se on nuuskiskellut innoissaan ja juoksennellut pitkin mettiä. Hieman se tarkkailee kulmien alta, että onko tämä oikeasti nyt sallittua ja ilmestyy herkästi seuraamaan ilman käskyä. Sen kanssa on yrittänyt olla nyt "vaatimaton" eli olen yrittänyt olla treenatessakin kevyen iloinen. Vaikeaa..

Olemme treenanneet tuttuja linjoja kotiniityllä. Lisäksi olen tehnyt muistiin joitain uusia linjoja ja ottanut niitä sitten eri järjestyksissä pois. Jo aiemmin tehtyjä linjoja en ole enää erikseen motivoinut joka kerta. Välillä kuitenkin. Uudet linjat olen motivoinut joka kerta. Näiden toistojen jäljiltä tuntuu, että Aava on saanut suuntiinsa luottoa ja maalinjat menee taas ihan mukavasti. Välillä tuntui, että sen selkäranka notkahti niidenkin kanssa, vaikka ne ovat olleet varsin selvää kauraa. Varmasti treeniin tulleiden uusien elementtien ja kokeen tuoman paineen takia silläkin oli pasmat sekaisin.

Vesitreeneissä Särkijärvellä ja Karsikkojärvellä olemme yrittäneet saada Aavaan varmuutta ja ohjautuvuutta vedessä. Toivossa olisi, ettei se ainakaan uisi pois, jos se ei heti ymmärrä mitä siltä halutaan. Lisäksi suoraa veteen menoa on pitänyt hinkata ihan tosissaan ja miettiä erilaisia variaatioita miten sen saisi aivopestyä pois pysähtelystä rantaviivassa. Eilisen treeni-/ uintireissun perusteella näyttäisi jo aika kivalle. Sen silmissä näkyi jopa polte, kun se kävi noutamassa dameja vedestä ja se selkeästi tarkensi itsensä lähtöön. Mikä oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Uskon kuitenkin, että Aavan työskentely on vielä sen suhteen hieman ailahtelevaa. Monipuolisesti nyt vain samalla tyylillä eri rantoja. Ilman vaateita ja paineita.

Aavalla ei ole ongelmaa, kun veteen heitetään markkeeraus, mutta linjaan laittaessa sillä on selkeästi joku lukko. Sitä on nyt purettu erilaisilla tehtävillä vedessä. Esim. heitelty useita markkeerauksia veteen, jotka sillä on sitten haetettu linjalla. Ne on alkaneet sujumaan koko ajan paremmin ja veteen menot rohkistuneet. Pitäisi muistaa "keep it simple", eikä Paukuttaisi veteen miljardeja kertoja. Muutama onnistunut vesinouto/ ohjaus riittäisi per kerta. Sitten jotain muuta. Ei se etteikö Aava jaksaisi. Se tuli todettua yhtenä iltana, kun veteen lähetti useita, useita kertoja. Lähinnä, se että kun sillä kuitenkin into laskee hieman alkaa se killua mielestäni vain enemmän vesirajassa.

En ole nyt Aavaa varsinaisiin kokeisiin ilmoittanut. Sunnuntaina menemme Kalixissa järjestettävään Djurmagazinet cupin wt osakilpailuun. Hieman jopa jälestä harmitti, että sen ylipäätänsäkkään ilmoitin sinne, mutta hyvää treeniähän se on.

Zurikin oli mukana eilisellä uintireissulla. Se sai noutaa vedestä muutamia markkeerauksia. Voi onnellista koiraa, kun se pääsi taas mukaan. Siellä se rannassa villinä sitten pörräsi. Hieman sen palautukset olivat kaartelevia, mutta muuten ihan kivan näköistä menoa. Se haki markkeja ihan kohtalaisenkin matkan päästä ja meni hyvin veteen.

Tänään koirilla on lepo päivä. :) Josko huomenna pääsisi jotain pientä kokeilemaan.




Kaverukset Särkijärvellä.



Yhtä hymyä.



 

Zuri palauttaa.

Zuri ravistaa.



Zuri kurkkii.