sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Meidän ensimmäinen AVO-startti

Nyt sekin on koettu. Elämäni ensimmäinen avo-startti Aavan kanssa. Starttasimme Muhoksella, jossa tuomarina oli Mika Lappalainen. Jännitti ihan kamalasti. Aamulla olin tsemppaamassa Timppaa ja Reiskaa voittajassa. Se oli jo niin jännittävää, etten pystynyt edes kokoaikaa katsomaan, kun Reiska työskenteli. Se teki suoritti kuitenkin selkeästi ykkösen työt, saaden kuitenkin kakkosen. Pienestä perustottelevaisuus asiasta johtuen. Pikkujuttu ja sehän on kunnossa kips ja kops.

Sää oli päivän aikana vaihteleva. Välillä kylmä tuuli ja hieman vettä, välillä kuuma auringon paiste Jännitin, että sattuuko kohdallemme juuri joku ukkosmyrsky. Ei onneksi. Raskas päivä kuitenkin kaikille. Vähät yöunet alla, pitkä päivä odottaa ja migreeni oli taattu. Joitakin koirakoita ennen makasin autossa peittoon kääriytyneenä, silmät tiukasti kiinni ja toivoin pään selviävän omaan starttiin mennessä. Kyllä se jollekkin mallille sitten onneksi tokenikin, eikä se vaikuttanut startin kulkuun.

 

Kokeen kulku


Koe alkoi pienellä seuraamisosiolla. Annoin Aavalle selkeän käskyn ja se seurasi todella hyvin koko pätkän paikalle, josta katsoimme ensimmäisen ykkösmarkkeerauksen. Se tuli selkeälle alueelle puiden lomaan. Ampuja vasemmalla ja heittäjä oikealla piilossa. Tuomari antoi luvan lähettää ja Aava nouti variksen suoraviivaisesti.

Tämän jälkeen ohjaus veteen. Matka n.60m järven pohjukan toiselle puolelle olevalle krepille. Selkeä ohjaus, jossa vaikeuttamassa oli ihan vieressä sijaitseva hakualue ja tuomarin rajaus alueesta, johon koiran ei saanut antaa vedestä nousta. Lähetin Aavan normaaliin tapaan ja pian lähetyksestä alkoivatkin ongelmat. Veteen saaminen oli tiukka, kun Aava oli ymmärtänyt juosta rantaviivaa pitkin. Sain sen kuitenkin väännettyä jossakin kohtaa veteen, mutta se oli matkalla hakualueelle. Sinne sitä ei tietenkään haluttu. Kielsin matkan sinne. Aava ui hämillään takaisin rantaan. Monien vääntöjen, kieltojen ja eteen-käskyjen jälkeen Aava oli parin metrin päässä minusta. Täysin hämillään ja haluton tekemään lisää virheitä. Siltä oli kielletty vasen, siltä oli kielletty oikea. Se päätti vain istua siinä. Se tehtävä oli sitten siinä. Enää ei kannattanut vääntää.. eikä oikeastaan pystynytkään, kun koira ei liikkunut.

Tuomari antoi vaihtoehdon jatkaa tai lopettaa koe. Tietenkin halusimme jatkaa. Tarjolla oli vielä tulos. Ei kirkkain, mutta parempi kuin nolla tai viiva. Mahdollisuus katsoa, miten koira palautuu pieleen menneestä tehtävästä alla ja miten suorittaa muut kokeen tehtävät.

Seuraavaksi koira ohjattiin pienen vesikön ylitse hakualueelle, josta piti tuoda kolme riistaa. Olisiko ollut lokkia ja muita vesilintuja. Sen Aava hoiti mallikkaasti. Aukealla saarekkeella näki koiran työskentelyn hyvin. Koiralla oli selkeä kuva siitä mitä lähetin sen tekemään, eikä vesikaistele välissä hidastanut sitä. Palautusreittikin Aavalla oli vesialueen ylitse. Se ei turhaa kierrellyt ja etsinyt helpompaa palautusreittiä.

Haun jälkeen tuli saman hakusaarekkeen vasempaan reunaan kakkosmarkkeeraus veneestä. Toinen heitettiin veteen ja toinen lähes linjaan maalle. Ven lipui hieman pois päin rannasta ja koiran sai lähettää. Aava nouti maalle heitetyn lokin suoraviivaisesti, mutta vedessä lillunut musta pieni vesilintu ei saanut heti osumaa. Aava meni kyllä oikealle alueelle, mutta koska silmät eivät saaneet pienestä linnusta havaintoa, se ajatteli tarkistaa saaren vielä uudelleen. Hetken kuluttua se päätyi kyllä jälleen taas samalle alueelle ja loikkasi vedestä hakemaan riistan.

Tämän jälkeen hakua maalla. Tuotavana taisi olla 3-4 riistaa. Koska olimme päivän viimeinen koirakko, saimme kunniaksi tyhjentää ne kaikki. Oletukseni kyllä oli, että niin olivat muutkin tehneet tuloksiaan varten. ;) Aava taisteli riistat viimeistä myöten ylös. Pulua, varista ja korppia. Hyvin tulivat kaikki. Joskin Aava kattoi aluetta ristiinrastiin niin ripeästi, että itse olisin toivonut parempaa nenän käyttöä, mutta tuo oli riittävää. Olin tyytyväinen sen tekemään hakuun jokatapauksessa. Näin kuinka se porskutti laajallakkin hakien hajuja.

Palautukset koko kokeen aikana olivat hyvät. Aava ei paketoinut yhtäkään riistaa, vaan palautti ne kauniilla otteella hienosti käteen.

Loppupuhuttelussa tuomari kehui nimenomaan koiran hakutyöskentelyä, ripitti ohjaajan epävarmuudestaan, joka heijastui selkeästi koiraan ohjaustehtävässä ja toinen kakkosmarkki.. no sai ylös sen kuitenkin. Jo aiemmin tuomari kehui Aavan edelleen hyväksi koiraksi. Se lämmitti mieltä kovasti. Sehän on hyvä koira. Ensimmäinen avo-startti meille ja tulos. En voinut olla pettynyt. Niin hyvin koira suoritti mielestäni muut tehtävät. Potkuakin näytti riittävän hyvin kokeen läpiviemiseen. Todella mukava koe. Miellyttävä tuomari. Suosittelen kyllä Mikalla starttaamaan.


Korjaussarja heti perään


Kokeen jo päätyttyä Mika antoi meille mahdollisuuden suorittaa ohjaustehtävä uudelleen tukien, jotta se onnistuisi varmasti. Vasta rannalle oleva tyttö raakkui ja heitti lokin veteen. Lähetin Aavan matkaan. Edelleen sillä oli häilyvä kuva asiasta mitä sen piti tehdä. Tuomari huusi pariinkin kertaan vastarannan tytölle, että raaku siellä, kun Aava alkoi epävarmuuksissaan kääntyillä. Aava saatiin loppujen lopuksi ohjattua riistalle. Hieno homma. Tuossa kuitenkin näkyi se kuinka vaikea tehtävä oli Aavalle ollut. Jopa motivoituna. Tietenkin alla painoi epäonnistunut yritys, se pitää ottaa huomioon. Se oli jo valmiiksi nakertanut yhteistyön ja itseluottamuksen.

Tälläistä olisi nyt siis treenattava. Erilaisia vesiohjauksia niin, että koira viihtyy vedessä. Että asiasta tulee mukavaa ja siellä voi polskia vähän joka suuntaan, eikä haittaa, jos ei heti osu oikeaan. Lisäksi olisi hyvä treenata paljon erilaisia markkeerauksia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti