Näytelmiä ajatellen kokeilin hieman seisottaa molempia koiria. Sisällä juoksuttaminen osoittautui haastavaksi liukkaan parketin kanssa edes hitaassa askelluksessa, joten sitä kokeilemme sitten ulkona.
Zurin kanssa homma meni joten kuten. Onhan sen kanssa asiaa treenattu jopa pentuna, joten oppi on paremmin perillä. Aava sen sijaan.. voi taivas. Niin rupelilla kuin voi vain olla taas. Ja niin ihmeissään, että mitäs tässä nyt pitäis tehdä. Rauhoittelua, rauhoittelua ja makkaraa suuhun. Tulee sen pentuajat mieleen kun harjoiteltiin jotain muuta. Kamalaa sähläystä.. :D No monen malttia koettelevan hetken jälkeen Aava jo hetken seisoo ihan suht nätisti.. Tai no sanottaisiinko, että on neljällä tassulla, ilman että rupeloi, yrittää sivulle tai istumaan tai tai... Meillä onkin piiiitkä matka näköjään kauniiseen varmaan seisomiseen. Ehkä treenaammekin tätä nome-juttujen sijaan.. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti