Sähläys-sunnuntai

Edellisen illan juhlinnat tuntuivat vielä kropassa ja silmissä, kun seuran yhteistreenit olivat jo alkaneet. Onneksi olin sitoutunut tällä kertaa hieman kevyemmin siihen. Hieman unisesta olosta huolimatta aloin tekemään lähtöä treenipaikalle. Aikaa kuitenkin tuntui kuluvan kaikkeen turhaan ja lopputulema oli se, että sain treenata koirineni montuilla ylhäisessä yksinäisyydessä. Hyvin sekin sitten sopi, oli sovittava kun muita ei enää näkynyt. Onneksi edellä kävijät olivat jo kahlanneet puolestamme hyviä uria hankeen, joten niitä pitkin oli hieman kevyempi kahlata.

Päätin ottaa molemmille koirille rinteeseen ensin linjaa mäen päälle. Zurin otin likemmäksi damien jättöpaikkaa katsomaan ja vahvistin vielä matkalla alas kääntymällä ja näyttämällä kädellä suuntaa. Laskeuduin aivan rinteen alle ja lähetin koiran matkaan. Ensimmäinen meni hyvin ja dami tuli kätevästi käteen asti. Jotenkin Zurille ei nyt muka ollut tuttujuttu tämä, että samaan paikkaan jätettäisiin useampia dameja. Toisella lähettämisellä se ei mennytkään ylös rinnettä oikeaan suuntaan, vaan lähti haahuilemaan sivulle taimikkoon. Kovasti se sieltä jotain etsi kuitenkin. En tiedä voisiko sillä on niin vahva muisti ja huono pään nollaamisen taito, että se haki jotain kauasta aikaa heitettyjä dameja sieltä. Mene ja tiedä. Päädyin kuitenkin hetken päästä kutsumaan sen takaisin ja menin rinnettä eteenpäin. Jätin sen istumaan paikoilleen ja kiipesin motivoimaan damit uudelleen. Nyt se sitten meni jälleen ylös asti ja toi damin. Se riitti sitten sitä. Aava hakisi muut.

Zurille otin vielä täysin eri kulmaan, taimikkoon markkeerauksia. Minun heitoilla matkoista ei muodotu yleensäkkään kovin pitkiä, joten ei nytkään. Markkeerauksissa Zuri oli kuitenkin aivan kuutamolla. Yhtään, vähänkään piiloon menevää markkeerausta se ei kyennyt selvittämään itse. Sepäs se taas sitten kiristi ohjaajan pinnaa. Tein sille kuitenkin vielä muutaman aivan helpon heiton , jotka Zuri nouti vielä innolla. Sitten olikin sen aika mennä autoon, ettei ohjaaja olisi haudannut sitä lumeen. ;) Ei vaiskaan. Sillä meni ihan kopsakasti osa, ne näkyvimmät ja linjat. Ehkä pitää itseltä kysellä ja muistella mitä kaikkea olen sille opettanut. Olenko opettanut esim. eteenmenoja samalla tavalla kuin Aavalle. Vastaus voisi vaikka olla, etten ole. Olen varmasti oikonut osaamattomuuttani. Ehkä. Tämä on nyt vain muistini varassa oleva asia.

Zuri mäen päältä tulossa damin kanssa

Zuri palautuksen jälkeen.

Zuri paikallaolossa.

 

Aava treenaa

Hieman piti vetää henkeä, ennenkuin olin valmis ottamaan toisen koiran autosta ja kiipeämään taas rinnettä ylös. Sitten menoksi. Vein Aavalle rinteen päälle dameja ja tulin alas, johon olin koiran jättänyt katomaan ja odottamaan. Otin rinteestä reilusti kauemmas ja lähetin koiran matkaan. Aava meni suoraan ylös ja nappasi damin. Toisella lähetyksellä meni taas tarkoituksella hyvinkin kauas maalista. Ei sillä, että Aavaa pitäisi lenkittää, mutta jotta sen etenemismatkaan tulisi luottoa, eikä tassuihin jotain "tassutuntoa eli noin matkaa", jonka se aina juoksee ja alkaisi hakemaan. Tämäkin lähetys tuotti toivotun tuloksen ja dami palautui ripeästi ohjaajan käteen. Kolmannella lähetyksellä ajattelin testata koirani rajoja. Kerta heitolla kävelimme tielle asti. Metrejä en osaa nyt arvioida rinteen päälle. Ehkä käyn joskus mittaamassa trackerillä sen. Baana näytti suht suoralle. Pieni loiva mutka tuli tieltä katsottuna, mutta uskoin Aavaan. Se menisi perille saakka ja jos ei.. no sitten katsottaisiin sitä. Ajatus oli kuitenkin, että jos Aava selkeästi epäonnistuu, niin kutsun sen pois, lyhennän matkaa ja laitan sen uudelleen. Noh, koira matkaan ja jännittämään miten käy. Ei mennyt perille, vaan poikkesi taimikkoon. Pysäytin heti, ettei matka linjaan kasvaisi kovin. Aava pysähtyi hyvin. Tummaa puista, taustaa vasten se tuskin erotti mustaa hanskaani, vaan lähti äänen perusteella jatkamaan matkaansa rinnettä ylös dameille kun kuuli käskyn. Hyvä niin. Dami talteen ja täyttä takaisin. Se oli Aavasta hauskaa. :)

Muutaman damin heitin Aavalle vielä markkeerauksiksi ja kävelin autolle. Siinäpä oli sunnuntaitreeniä kerrakseen. :)

Aava tulee rinnelinjalta.