Kevätpäivän Kalix

Treeniryhmää

Sunnuntaina åkasimme taas Kalixiin treenaamaan hieman koiria mahtavassa keväisessä auringossa. Treeniporukkamme suunnitteli treeniä huolella ja lopputulokseksi syntyi kolme pitkää, motivoitua linjaa sekä lähihaku linjojen vasemmalle puolelle, hieman rinteeseen ja osittain paljaalle maalle. Yhden pitkän linjankin päähän tuli maalidamit puiden sekaan paljaalle maalle, jossa oli ohuehkoa risukkoa sekä koivuja. Näiden lisäksi Bosse ampui muutaman markeerauksen kohti rinteitä. Treenissä oli mukava määrä mukana eri tasoisia koiria. Osaavammille koirakoille tehtiin sitten samankaltaista treeniä, jossa matkoja pidennettiin, maastollisesti tehtävät menivät sen takia jo hieman vaikeammaksi, kun koirien piti ohitella ns. maamerkkejä (matkalla olevia oivallisia damin piilotuspaikkoja; pusikoita, kiviröykkiöitä jne) Lisäksi niille tehtiin haastavampia markkeerauksia kahden lähihakupaikan välistä. Maastona meillä oli treenissä aiemmastakin tuttu soramonttu, jossa oli laakeita aakeita alueita paljon. Siellä täällä kumpuja, puita, mäenrinnettä, jonka päällä alkoi metsäalue.

Aava sai pefletiksi upean hyljealustan. Se oli todella hieno ja varmasti tuli Aavalle tarpeeseen, etenkin tälle reissulle, koska sillä oli vielä juoksu. Olisi ollut varsin tulehdusvaara, että se olisi istunut kylmällä hangella pitkiä aikoja.



Aavan uusi hyljepefletti

Aavalla sujui suhteellisen mukavasti muut tehtävät, mutta juuri sillä pitkällä linjalla, jonka päässä oli lähihaun tyylinen alue koivuineen ja mättäineen, osoittautui tahmeaksi. Aavan sai kyllä alueella todella kivasti (itsekkin aivan yllätyin), mutta se tutki alueen hätäisesti ja oli lähdössä alueelta kokoajan pois. Se ikäänkuin vain juoksi alueen lävitse sen kummempia sitä tutkimatta. Positiivista harjoituksen aikana kuitenkin oli, että se pysähtyi hienosti pilliin ja otti ohjeita vastaan. Lähti oikeaan suuntaan käskystä, mutta jälleen tutki hätäisesti alueen ja päätyi poistumaan siltä. Aikani sahasin sitä siihen pusikkoon, kunnes Micke tuli ohjeistamaan minua uudelleen. Istutin koiran linjan päähän. Kävin itse tarpomassa linjan uudelleen mukanani yksi dami, jolla motivoin koiran uudemman kerran. Lisäksi hain esille sen toisenkin alueella olevan damin ja kerroin Aavalle siellä olevan useita dameja. Hieman paransin Aavan paikkaa, jotta se olisi irti toisesta ihan vieressä olevasta pusikosta. Näin karsin yhden virhemomentin pois. Nyt tarvittiin onnistuminen. Palasin itse lähetyspaikalle. Piiiiip pilliin, käsi ylös ja koiralle käsky lähteä eteen pusikkoon. Sinne se nyt vilahti ja oli jo hetken päästä paluumatkalla. Micken ohjeistuksella lähetin koiran heti uudelleen linjalla samaan paikkaan, jotta sille saataisiin päähän selvä positiivinen kuva ja onnistuminen. Niinhän siinä kävi. Saimme onnistumisen.

Treenissä näkyi pitkin päivää se, että Aavalla on juoksu. Tai jostain muusta syystä se oli epätarkka ja hieman kiireinen, juuri kun sitä keskittymistä ja nenän käyttöä nimenomaan olisi tarvinut. Mutta sekin tuli selväksi, että Aava juoksusta huolimatta voi työskennellä hyvällä tempolla. Eli aivan tyytyväinen.

Aavan kanssa odotamme Pääsiäistä ja pientä kouluttautumisreissua. Ihana päästä lähtemään pitkän talven jälkeen. Me niin odotamme reissua. :)