lauantai 29. maaliskuuta 2014

Labbisten lauantain kokoontumisajot

Lauantaille avautui pientä treenin tynkää poikain kanssa Laivajärvessä. Viime hetkeen asti häätyi miettiä miten järjestelee, että pääsee lähtemään. Asiat järjestyivät sitten kuin itsestään. Muun perheen mennessä katsomaan kelkkakisoja, äiti lähti treenaamaan.


Treenikaveri Reiska

Treenikaveri Vixena

Pojat olivat ehtineet (todella yllättävää) suunnitella treenin jo valmiiksi, kun me Aavan kanssa saavuimme paikalle. Päivän agendalla oli yksi pitkä linja metsän rajaan ja yksi lyhyempi keskelle aluetta. Eli sama paikka kuin viimeksi. Linjojen päässä tietenkin lähihaku-alue. Tylsää eikö vain.. vaan ei itsestään selvää. Väliin teimme markkeerauksia damipyssyllä vieressä olevaan vitikkoon. Illan edetessä keksimme toinen toistaan villimpiä kuvioita koirille. Esim. ensin ammutaan markkeeraus, koira kuitenkin ensin linjalle ja vasta sen jälkeen markki pois. Tai Tuplamarkit, jotka jäivät hautumaan ja koira jälleen linjalle ensin. Markkeeraukset eivät aivan helppoja olleet. Niissä koiran tuli hahmottaa hyvin etäisyyksiä tasaisesta taimikosta ja vielä muistaa molemmat ampumiset. Välillä paistoimme makkaraa ja katsoimme jäikö koirien muistiin mitään. Hyvinhän ne muistivat senkin jälkeen, kun ohjaajat olivat saaneet mahansa täyteen. Kaiken kaikkiaan Aavalle kertyi illalle 7 erityylistä linjaa ja useita markkeerauksia.

Linjat jo aiemmin tutuiksi tulleisiin paikkohin

Virheitä ja ajatuksia syistä


Ihan kamalaa määrää virheitä ei Aavasta saanut ongittua tämän treenin ajalta, mutta sentäs jotain. Se karkasi kertaalleen toisen koiran markkeerauksen, emännän puhuessa sillä hetkellä PUHELIMESSA!! Luulen, että Aava kaikessa herkkyydessään kuunteli emännän puhetta ja odotti vain lähetyskäskyä muistuttavaa lausahdusta.. ja ilmeisesti oletti sen kuulleenkin, kun se pinkaisi pienen matkan. Se kuitenkin noin metrin päässä tajusi, ettei mitään käskyä ollut tullutkaan ja palasi luimussa takaisin viereen.

Toinen mitä se teki oli, että se hieman muutamalla linjalla kaarsi. Eli linja ei ollut suora. Se kyllä selvästi oli ottanut metsän reunan suunnaksi, mutta se hieman väisteli risuja ym matkalla. Viimeisellä pitkällä linjalla se ei pysähtymisen jälkeen kääntynyt käden osoittamaan suuntaan, vaan pyörähti ns. väärältä puolelta hakualueelle. Tuloksena tästä virheestä oli se, että se etsi damia aluksi väärältä alueelta ihan turhaa ja laajensi vasta hetken kuluttua oikealle alueelle löytäen damin.

Näiden lisäksi.. tuplamarkkeeraus. Linjalta tullessa lähetin sen hakemaan alueen vasemmalle puolelle ammuttua damia. Se lähti aluksi aivan mallikkaan näköisesti kohti damia, mutta keksikin matkalla poiketa vieressä olleeseen vitikkoon. Siellä se kierteli hetken, kunnes se jo toistamiseen tuli likelle minua. Pysäytin sen siihen ja annoin käskyn edetä kauemmaksi. Niin se sitten tekikin ja löysi damin.

Loppulausunto


Mukavat treenit, vaikka ohjaajalla hiipikin välillä mieleen, että mitähän tästä tulee. Luulen, että tämä venytti hieman meitä molempia; koiraa hieman pois mukavuusalueelta ja muistamaan hieman asioita enemmän sekä ohjaajaa.. myös pois mukavuusalueelta ja luottamaan piirun verran enemmän koiraansa ja ehkä jopa itseensäkkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti