Sunnuntaina olin vetämässä yhdistyksen peruskurssia Laivajärvessä, jonka jälkeen otimme Lilon, Vixenan ja Aavan kanssa hieman markeerauksia laavun läheisyydessä olevaan vitikkoon. Alue on ollut Aavalle jollain tapaa vaikea. Ehkä sen on vaikea hahmottaa damien etäisyys, kun takaa puuttuu suurelta osaa kiintopisteet ja damit ovat saattaneet tippua jonkin karahkan juureen, lumen ja pensaan väliin. Tämä on tietenkin ollut hyvää nenänkäyttötreeniä markkeeraamisen ohella. Nyt Aavalla meni markkeeraukset kuitenkin hyvin. Se ei lämmennyt juurikaan damipyssyn laukauksesta, vaan pysyi hyvin vierellä ja odotti lupaa noutaa. Teimme koirille ykkösiä ja tuplia. Hyvä palautustreeni edellisen päivän pitkästä treenistä. Treenikin lopetettiin vireen ollessa koirilla vielä hyvinkin korkea.
Arjen taas alkaessa kävimme Aavan kanssa meitä vastapäisessä metsässä katsomassa miten siellä on jo lumet sulaneet. Teimme samalla vähän hakua, vaikka vain puun juurelta oli lumet poissa. Jätin Aavan istumaan kelkkajälelle ja heittelin sen molemmin puolin, sulaneiden puiden juurille mustia dameja 10 kpl. Tein mielestäni aivan sopivan mittaisen tunnelin, jotta koira joutuisi käymään kauempanakin damia etsimässä. Leveyttä haussa ei juurikaan tällä kertaa ollut. Palasin koiran luo ja otin alueesta hieman pakkia jäljellä, jonka jälkeen käännyin ja lähetin koiran. Pitkän talven jälkeen ohjaajan oli hankala muistaa taas oikea käsky hakuun lähettäessä, mutta kerrasta taas oppi. Aava tyhjensi haun suhteellisen nopeasti, vaikka näki, että se sai välissä käyttää nenäänsä jalkojen sijasta aivan tosissaan. Dami nro 1 palautui toiseksi viimeisenä eli se ryyhelsi siittä ylitse varmasti useita kertoja. Hyvä hakutreenien aloitus kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti