Hyvän mielen treeniä ennen koetta

Koe on huomenna. Hui! Mahassa on perhosia jo nyt ja niskat menevät tönkkiin. Selkeään ajatteluun
ei kykene. Edelleen ajatus on ettei olla Aavan kanssa vielä valmiita tähän luokkaan, mutta perumaan ei ruveta. Kokeeseen mennään ja jälkikäteen analysoidaan mitä osattiin.

Eilen kävimme tekemässä Viitajärvellä viimeisiä treenejä huomista ajatellen. Ihmeisiinhän ei enää pysty, mutta ehkä joiltain osin varmuutta tekemiseen pystyi lisäämään. Teimme markkeerauksia lompareiden ylitse veteen, lyhyemmillä ja pidemmillä matkoilla. Lisäksi linjoja veteen niin, että sinne ammuttiin ensin markkeeraus, jonka jälkeen käännyin koiran kanssa, kävellen x-matkan toiseen suuntaan, käännyin takaisin rantaan päin ja lähetin koiran linjalla veteen. Vahvistin vielä vesirajassa ja sinne meni "loiskis molskis!" Matkaa rannassa ja vedessä pidennettiin pikku hiljaa. Hyvin meni.

Maalle olimme tehneet muistipaikan myös. Ensimmäisellä lähetyksellä Aava lähti kaartamaan linjaa ja otin sen sieltä takaisin. Toisella kaarros ei ollut niin paljon ja annoin mennä. Selkeästi se mukaili maastoja ja meni tuulen mukana. Lopputreenistä totesin, että se olisi varmasti mennyt sillä ensimmäiselläkin kerralla perille saakka.. tai ainakin tarpeeksi lähelle, jotta olisin voinut sen ohjata sinne. Viimeisenkin linjan se haki samallalailla kaartaen. En pysäyttänyt tai ottanut takaisin, koska halusin nähdä mitä se tekee. Damille se päätyi itsenäisesti ja helposti.

Pääsimme myös tekemään veneestä heitettyjä markkeerauksia. Ensin heitettiin veneestä suht pitkä ykkönen saarekkeeseen. Sen Aava nouti hyvin. Kakkosmarkkeerauksessa Aavalle heitettiin veneestä vesirajaan ensimmäinen vasemmalle puolelle. Vene liikkui hieman takaisin vasemmella ja toinen heitto saarekkeeseen, jonka Aava nouti ensimmäiseksi. Matkalla sen oli pakko nuuhkaista vieressä olevaa heinikkoa, mutta muuten se suoritti noudon hyvin. Toisesta sillä oli myös selkeä muistikuva. Se haki sen hyvin suoraviivaisesti. Tökkäsi heti oikealle alueelle ja nappasi damin vesirajasta. Pystyin olemaan näihin oikein tyytyväinen.

Treeneissä oli monta hyvää momenttia. Aava ei häiriintynyt vaikka alueella toinen porukka treenasi samaan aikaan; ammuskelivat yms. Se painoi veteen useita kertoja hyvällä vauhdilla. Yhdessä linjassa se hidasti selkeästi vahtia pysähtyäkseen, mutta selvällä "eteen-käskyllä" se jatkoi matkaa reippaasti. Tässä siis sai selville hyvin, että se ymmärtää käskyn ja sen voimalla se jatkoi matkaansa. Se teki mielestäni todella hienon työn nimenomaan markkeerausten kanssa. Muutenkin pitkät treenit. Se vaikutti väsyneeltä, mutta työskenteli hyvin loppuun asti siitä huolimatta. Itselläni oli kokeen kaltainen jännitys toisen treeniporukan läsnäolosta. Vaikka he olivatkin kaukana meistä, mutta ilmeisesti jännitän vain ihmisiä yleensä. Hassua. Nyt vain kun keksisi miten sen saa pois. Nytkin tätä kirjoittaessa ja koetta ajatellessa lihakset ovat jännittyneet ja hieman happoiset. Kädet täriset pienesti ja ajatus sumenee hetkittäin. Vain siitä ajatuksesta, että huomenna on koe.





Lähetys maalinjalle.



Palautus.



Luovutus.



Väsynyt koira.