Keskiviikon treenit
Eilen yhdistyksen järjestämän taipparikurssin jälkeen treenattiin porukalla Särkijärvellä. Aavalle tehtiin pitkä markkeeraus damipyssyn avustuksella keskelle järveä. Puolen välin jälkeen näytti kuin itseluottamus loppuisi, mutta kehuilla ja eteen-käskyllä koira eteni ammutulle "munalle" saakka. Hieno Aava! Se lähti rannasta hyvin liikkeellekkin. Ei mitään jarrutuksia veteen menossa. Mutta.. kyse olikin markkeerauksesta. Aavalle tehtiin myös rantalinjan muokaisesti kakkosmarkkeeraus linjassa. Se nouti ensimmäisen tykisti. Palautti lokin silmät suurina riistan tuomasta poltteesta. Toisen lokin se nouti myös, mutta koukkasi rannan matkalla heittäjän kautta ja siitä riistalle. Palautti kuitenkin hyvin. Jälleen polttava katse silmissä. "Riiiiistaaaa"..
Lisää markkeerauksia toiselle puolelle. Ensimmäinen rantaheinikkoon lähes nokan eteen. Toinen kulmittain vesistön ylitse. Ensimmäinen ei luonnollisesti tuota vaikeuksia. Toiselle lähtee suuntaan, mutta kääntää pian itsensä kohti rantaa. Ajatuksena oli kai noutaa se sitä kautta. Sitä ei sallita. Otetaan takaisin ja lähetetään uudelleen. Loikkii myös toiselle toisella lähetyksellä.
Tehdään uudelleen sama setti. Vain kauimmaisen kulmaa suurennetaan. Ensimmäinen taas ok. Toiselle se lähtee suht reippaasti, mutta jää epätietoisen näköisenä lutraamaan veteen. Otan koiran takaisin sivulle ja olen varma, ettei se tule toiselle puolelle vesialuetta heitettyä lokkia noutamaan. Heitetään uudelleen ykkösenä. Nyt se lähtee noutamaan linnun suoraviivaisesti ja saan sen palauttamaan jopa vettä pitkin. Hyvä. Okei.. ehkä saatan olla lähes tyytyväinen viimeiseen.
Riistaruutu
Seuraavaksi hakua. Ruutu tehdään sille motivoimattomana. Aava lähtee töihin reippaasti ja tyhjentääkin ruudun hyvällä vauhdilla. Liian helppo sitten kuitenkin..? No, vauhti oli hyvä, palautukset eivät. Aava paketoi useimpia variksia tullessaan. Pitänee muistaa muistuttaa sitä, että perille saakka sievästi. Myös lokkeja se hieman närppi perässä. En tykkää sitten yhtään. Selkeästi Aava kuumui riistasta. Olisiko syynä riistalla treenaamattomuus vai mikä.
Jo yön puolella kotiin saavuttuamme Aavalle ruoka maistui ja epäilemättä myös unikin. Itselle se uni, pienen analysoinnin jälkeen tottakai.
Koe on ylihuomenna. Aavan ja minun ihka ensimmäinen AVO-luokan startti. Tulosodotukset.. niitä ei ole. Toivon vain ettei avo-debyyttimme muistuta enemmän sirkushuveja koko rahalla kuin koestarttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti