Raakaruokailua ja ruokailun lomassa tapahtuvaa treeniä

Koirat ovat nyt siis saaneet muutaman päivän raakaruokaa iltaruon mukana. Ihan hengissä ovat vielä. Puolet nappulan määrästä molemmille liotettuna hyvin vedessä. Sekaan esim. kananmuna kuorineen, naudan mahalaukkua yms. Tänään meni molemmille lisäksi lohennahkaa, kun ihmisillä oli lohikeittopäivä ja sitten laitoin vielä riisiä. Voi Aavan kuolan määrää odottaessa.

Zurilla näkyi olevan hieman kuiva uloste aiemmasta rustosta, joten sille voisi ajatella hieman pienempää palaa siitä jatkossa. Tarvitsee vain kunnon sahan ja hieman kärsivällisyyttä.

Sen olen ainakin huomannut, että meillä ainakin koirat ovat nälkäisiä. Eilisenkin iltasotkun jälkeen Aava oli sitä mieltä, ettei hän ole syönyt vielä ollenkaan. Nytkin se tuossa tiirailee Zurin kupille päin ja yrittää rekisteröidä josko sinne olisi jäänyt jotain. Kilttinä tyttönä se ei kuitenkaan yritä sinne mennä näpistelemään. Sen verta ilmeisesti pienen punaturkin kunnioitusta löytyy. :)

Sellaisen asian tuossa luin jostakin raakaruokailua käsittävältä palstalta, että sinkin puutos aiheuttaisi koiralla sen, että niiden silmien ympäriltä lähtisivät karvat. Mieleeni juolahti heti Aava ja Aavan sisarukset, etenkin Skoja, jolla aiemmin puuttui silmien ympäriltä todella voimakkaasti karvat. Mutta, tämän todenperäisyyttähän ei sen enempää tiedä. Ajatuksen arvoinen asia kuitenkin.

 

Ruokatreeni

Koska en ole ollut Aavan palautuksiin aivan tyytyväinen, niin olemme sen kanssa tehneet nyt niin jonkin aikaa, että se pitää odottaessa damia, kuljemme hihnassa sisällä ja se kantaa sitä. Vähän luovutuksia ja taas kävellään. Ruokakupin liepeillä se on käynyt sille ylivoimaiseksi eli keskittyminen on alkanut herpaantumaan ja damista yritetään päästä nopeasti eroon keinolla millä hyvänsä. Palautukset on kuitenkin olleet siistejä käteen. Olen näissä tilanteissa kääntänyt suuntaa tai muuten yrittänyt rauhoittaa koiraa. Ruokaa ei tipu jos hetsaa.

 Kokeilin muutaman kerran myös niin, että jätin ruokakupin Aavan taakse, dami minun ja sen väliin ja kutsuin koiraa. Normaalistihan sen nappaisi damin ja toisi sen minulle, mutta kun ruokakuppi on selän takana, se pyrki luokse ilman damia. Huono harjoitus siis. Tällähän tulisi vain vahvistettua koiran epävarmuutta mitä sen pitää tehdä ja sitä huonoimmassa tapauksessa, että noudettavasta asiasta saa kieltäytyä eli juosta ohi. Päädyinkin tämän tyylisen palauttamisharjoituksen hyllyttää. Sen sijaan kantamista yms jatkamme, koska Aava on selvästi jo rauhoittunut tehtävässä vaikka ruoka odottaakin kutsuvasti sitä.